Mekanismivirasto (MeV)

Ongelma

Olemassa olevat elimet mittaavat, mallintavat, auditoivat tai tarkastelevat valtion toiminnan osia. Kukaan ei omista koko poikkileikkaavaa mekanismien elinkaarta. VTV:n, EOA:n ja oikeuskanslerin havainnot voivat jäädä ilman nimettyä toimeenpanoa: asetukset pysyvät Finlexissä, samat laittomuudet dokumentoidaan uudelleen, hyväksytty korjaus muuttuu työryhmäksi. Puute on pysyvässä omistajassa, joka avaa omistajattoman ongelman tai paremman vaihtoehdon, pakottaa vastauksen ja pitää hyväksytyn korjauksen jäljitettävänä.

Tieto voi syntyä hajautetusti. Korjauspolku ei saa olla omistajaton. Yliopistot, ministeriöt, VATT, VTV, kansalaiset ja kilpailevat mallit voivat tuottaa analyysin. MeV keskittää asian etenemisvastuun, ei totuuden tuotantoa. Yksi menettelyllinen kytkentäpiste; monta riippumatonta analyysipistettä.

Ehdotettu kapasiteetti

Mekanismivirasto 1.0 antaa pysyvän omistajan tehtävälle, joka jää nykyisten elinten väliin: sektorirajat ylittävien mekanismikysymysten avaaminen, vaihtoehtojen suunnittelu, havainnon saattaminen päätökseen sekä hyväksytyn korjauksen seuranta. Se voi tutkia myös ongelmia, joista kukaan ei valmistele lakiesitystä, ja rakenteita, jotka estävät korjaamisen.

MeV 1.0 rakentaa analyysi- ja korjausketjun. Poliittiset päätösomistajat valitsevat korjauksen, toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat sen ja MeV säilyttää vastuun ketjun jäljitettävyydestä. Laajempi ohjausarkkitehtuuri määrittää yhteisen suunnan ja kykenee muuttamaan myös valtion omaa rakennetta.

MeV voidaan toteuttaa eri laajuuksissa sen mukaan, millainen toimivalta, osaaminen, rahoitus ja yhteistyö on mahdollista koota. Lakisääteisen 1.0:n valmistelu on lainvalmistelutoimeksianto. Laajempaa uudistusmahdollisuutta voidaan edistää suoraan. Julkaistut mekanismitestit ja lausunnot kehittävät analyysiprotokollaa ja muodostavat ensimmäisen tapauskannan. Lakisääteinen MeV lisää niihin tiedonsaannin, vastausvelvollisuuden, pysyvän omistajuuden ja toimeenpanoseurannan.

Ydintehtävät

MeV:n institutionaalinen identiteetti muodostuu seuraavista tehtävistä:

• pysyvä omistaja poikkileikkaavalle arvioinnille, vaihtoehtojen suunnittelulle ja korjausten seurannalle;
• oma-aloitteinen työ myös ilman käynnissä olevaa lakihanketta;
• riippumaton analyysi ja tarvittava tiedonsaanti;
• yksilöity havainto kytketään määräaikaiseen julkiseen vastaukseen;
• hyväksytty korjaus saa nimetyn toimeenpanon ja seurannan;
• viraston omille arvioille on vaikuttava haaste.

MeV 1.0:ssa eduskunta säätää ja kumoaa lait. MeV avaa, analysoi, palauttaa ja seuraa mekanismiasioita. Palkkaus, pääomarahoitus, henkilöstömäärä ja johtokunnan kokoonpano ovat toteutusvalintoja.

Ehdotettu toimintasopimus

Alla on valittu 1.0-suunnittelu luonnospykälinä. Näyttö nykyisistä osakyvykkyyksistä on arviointi- ja korjausketjun nykytilassa.

1 § Tarkoitus ja tehtävä

Toiminnan tarkoitus: Mekanismiviraston toiminnan ensisijainen tarkoitus on maksimoida suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestys ja elinvoima.

Toteuttamiskeinot (Mandaatti): Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi virasto valvoo, kehittää ja suunnittelee julkisen vallan käyttämiä ohjausmekanismeja – kuten lainsäädäntöä, rahoitusmalleja ja kannustinrakenteita – varmistaakseen niiden johdonmukaisuuden ja toimivuuden.

Laaja-alaisuus: Viraston tehtävänä on tunnistaa ja raportoida myös sellaisista yhteiskunnan rakenteellisista esteistä tai uusista ilmiöistä, jotka vaarantavat toiminnan tarkoituksen toteutumisen, riippumatta siitä, kohdistuuko niihin nykyisellään julkista sääntelyä.

Viraston toimintaa ohjaa tavoite maksimoida yhteiskunnan kyky ylläpitää hyvinvointia ja toimintakykyä yli sukupolvien. Täyslaskennan perimmäinen mittari on turvamarginaali: kuinka paljon kapasiteettia yhteiskunnalla on jäljellä reagoida uhkiin, joita emme vielä tunne. Mittari koskee uraa, ei yksittäisen varannon hetkellistä laskua. Investointi, joka käyttää nykyistä puskuria rakentaakseen tulevaa kapasiteettia, ei ole mekanismivirhe pelkästään siksi, että yksi nykyinen varanto pienenee.

Löydöksen luokittelu. Mekanismiarviossa erotetaan toisistaan tavoitteen vastainen vaikutus, tavoitteen saavuttamatta jääminen, toimeenpanovaje, riittämätön näyttö, muille yhteiskunnan kyvykkyyksille aiheutuva haitta sekä paremman toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon olemassaolo. Arvio yksilöi vertailukohdan, aikajänteen, olennaiset epävarmuudet ja sen, mitä päätöstä havainto tukee. Tavoitteen saavuttamatta jääminen ei yksin osoita, että kumoaminen tai keskeytys olisi jatkamista tai korjaamista parempi. MeV voi väittää, että valittu tavoite itse heikentää turvamarginaalin uraa; se on eri väite kuin että valittu mekanismi ei tuota valittua tavoitetta.

Tämän tavoitteen toteuttamiseksi virasto:

• Tukee ministeriöitä mekanismisuunnittelussa jo valmisteluvaiheessa
• Tarkastaa lakiesitysten kannustinrakenteet ennen eduskuntakäsittelyä
• Mittaa voimassa olevien mekanismien toteutuneita tuloksia suhteessa tavoitteisiin
• Julkaisee analyysejä mekanismien toimivuudesta ja kansainvälisistä vertailuista
• Seuraa järjestelmätason mittareita ja antaa hälytyksiä
• Ylläpitää ja julkaisee valtion kausaalikarttaa: kokonaismallia kaikista merkittävistä tekijöistä jotka vaikuttavat yhteiskunnan pääomakantoihin – mukaan lukien lainsäädäntö, rahoitusmallit, kannustinrakenteet, verojärjestelmä, demografiset trendit, teknologinen kehitys, kansainväliset riippuvuudet, informaali institutionaalinen arkkitehtuuri ja toimeenpanon toteutuma suhteessa lainsäätäjän tarkoitukseen
• Kehittää vaihtoehtoisia mekanismeja kun nykyiset epäonnistuvat
• Integroi olemassa olevan tutkimuskapasiteetin (strategisen tutkimuksen neuvosto, Sitra) lainsäädäntöprosessiin – tutkimustieto ei saa jäädä irralliseksi raportiksi
• Kehittää analyysimenetelmiään teknologisen kapasiteetin kasvaessa ja siirtää analyysifunktioita automaattisiin järjestelmiin kun laskennallinen mallinnus saavuttaa riittävän tarkkuuden

2 § Ennakoiva suunnittelu ja julkiset analyysit

MeV toimii mekanismisuunnittelun osaamiskeskuksena:

• Ennakoiva konsultointi: Ministeriöiden on konsultoitava MeV:tä merkittävien hankkeiden valmistelun aikana (yli 100 miljoonan euron vaikutus, rakenteelliset uudistukset tai järjestelmätason kannustinmuutokset), ennen ministeriöiden välistä lausuntokierrosta. Konsultointi on luottamuksellista. Vähäisempien esitysten osalta konsultointi on vapaaehtoista. Tavoite on tunnistaa ongelmat vaiheessa jossa korjaaminen on vielä helppoa.
• Mekanismisuunnittelu: MeV ei vain arvioi ehdotuksia vaan suunnittelee vaihtoehtoja. "Haluatte kannustaa X:ää ja välttää Y:tä? Tässä kolme mekanismia jotka tekevät sen. Vaihtoehto A toimii näin, hinta on tämä. B toimii toisin, hinta on tuo. Suosittelemme B:tä koska..."
• Mallintaminen: MeV mallintaa mekanismien todennäköisiä vaikutuksia ennen käyttöönottoa. Simulaatiot, peliteoreettinen analyysi, kansainväliset vertailut. "Jos otatte käyttöön tämän mallin, ennustamme näitä käyttäytymisvaikutuksia."
• Mekanismikirjasto: Julkinen tietokanta toimivista ja toimimattomista mekanismeista. Kansainväliset vertailut: miten muut maat ovat ratkaisseet vastaavan ongelman? Dokumentoidut virhemallit: näin epäonnistut.
• Sektorianalyysit: Säännölliset analyysit siitä, miten eri sektoreiden mekanismit toimivat – ja miten ne pitäisi suunnitella. "Miten terveydenhuollon rahoitus toimii? Miten julkisten hankintojen kilpailutus vaikuttaa laatuun? Missä kannustimet ovat rikki?"
• Jälkianalyysit: Kun merkittävä uudistus epäonnistuu, MeV laatii julkisen analyysin syistä ja vaihtoehtoisen suunnitelman. "Miksi SOTE epäonnistui? Miten se olisi pitänyt tehdä?" Tavoite on oppiminen, ei syyttely.
• Rakenneanalyysit: Päätöksenteon arkkitehtuurin analyysi: miten lait syntyvät, miten kannustimet vaikuttavat päätöksentekijöihin, ja mitkä rakenteet estävät tai mahdollistavat korjausliikkeitä. Kaikki rakenteet ovat mekanismeja ja siten analysoitavissa.
• Vaaliohjelmien auditointi (Hollannin malli): Ennen eduskuntavaaleja puolueet voivat vapaaehtoisesti alistaa vaaliohjelmansa MeV:n laskennalle. MeV arvioi ohjelmien taloudelliset ja dynaamiset vaikutukset yhtenäisellä mallilla – "mitä tämä lupaus maksaa ja mitä se tuottaa?". Tämä lopettaa "katteettomien lupausten" kulttuurin ja pakottaa puolueet rehellisyyteen. (Alankomaissa CPB:n "doorrekenen" on ollut käytössä vuosikymmeniä ja muuttanut poliittista kulttuuria.)

3 § Lakiesitysten ennakkotarkastus

Kaikki hallituksen esitykset (HE) on alistettava MeV:n mekanismitarkastukseen ennen eduskuntakäsittelyä. Tarkastuksessa arvioidaan:

• Kannustinrakenteet: Luoko laki tilanteen jossa on kannattavaa toimia lain tavoitetta vastaan?
• Peliteoreettinen kestävyys: Miten rationaaliset toimijat (yritykset, kansalaiset, viranomaiset) reagoivat sääntöön?
• Mittarin vääristyminen: Tuleeko mittarista tavoite joka vääristää toimintaa? (Goodhartin laki: "Kun mittarista tulee tavoite, se lakkaa olemasta hyvä mittari.")
• Järjestelmävaikutukset: Miten laki vaikuttaa muihin mekanismeihin ja kokonaisuuteen?
• Tulevaisuuskestävyys: Toimiiko mekanismi vielä kun olosuhteet muuttuvat? (Demografiset muutokset, teknologinen kehitys, taloudelliset shokit.)

Tarkastus kohdistuu erityisesti merkittäviin hankkeisiin: yli 100 miljoonan euron vaikutus, rakenteelliset uudistukset tai järjestelmätason kannustinmuutokset. MeV ei ole velvollinen lausumaan vähäisistä säädösmuutoksista, mutta voi aina tehdä niin oman harkintansa mukaan.

MeV antaa jokaiselle merkittävälle HE:lle julkisen arvion mekanismin toimivuudesta ja riskeistä. Jos MeV:n arvio on myönteinen tai ehdollinen, laki etenee normaalisti. Jos MeV antaa kielteisen lausunnon – toteaa mekanismin todennäköisesti tuottavan tavoitteen vastaisen tuloksen – laukeaa kaksiportainen menettelytapasääntö:

Menettely on rakenteeltaan korjaa tai selitä: hallituksen on kielteisen lausunnon jälkeen joko korjattava yksilöity mekanismivirhe tai annettava julkinen perusteltu ohitusvastine. Yksityiskohdat:

Ensimmäinen porras (toimeenpanovallan sisäinen): Valtioneuvoston ohjesäännön muutos estää kielteisen lausunnon saanutta lakiesitystä etenemästä valtioneuvoston yleisistuntoon ennen kuin ministeriö on joko korjannut lausunnossa yksilöidyt mekanismivirheet tai pääministeri on nimenomaisesti ohittanut palautuksen. Tämä on toimeenpanovallan sisäinen menettelysääntö eikä vaadi perustuslain muutosta.

Toinen porras (eduskunnan julkisuussääntö): Tavallisella lailla säädetään, että MeV:n kielteinen lausunto liitetään pakollisena liitteenä hallituksen esitykseen. Jos hallitus etenee kielteisestä lausunnosta huolimatta, vastuuministerin on annettava eduskunnalle julkinen vastine, jossa hän perustelee miksi esitys etenee MeV:n havainnoista huolimatta. Vastine ja sen perustelut ovat julkisia ja jäävät pysyväksi osaksi lain valmistelumateriaalia.

Eduskunta säilyttää aina lopullisen päätösvallan. Vaikutus syntyy kahdesta mekanismista: toimeenpanovallan sisäinen porras hidastaa ja pakottaa korjaukset; julkisuusporras tekee ohituksesta poliittisesti kalliin.

Lausunnon kohde ja kesto. Lausunto yksilöi tarkastetun esitysversion ja arvioidun mekanismin. Lausunnon jälkeen tehty olennainen kannustin-, rahoitus-, vastuu- tai toimeenpanomuutos käsitellään uutena arviointitarpeena muutoksen laajuudessa; jokainen toimituksellinen muutos ei avaa uutta täyttä tarkastusta. Ehdollisen lausunnon edellytykset ja niiden täyttyminen kirjataan. Tarkastukselle asetetaan määräaika, jatkamisen perusteltu sääntö ja kiireellisen etenemisen ohitus: nimetty päätöksentekijä voi edetä ennen valmista lausuntoa, mutta ohitus kirjataan ja jälkitarkastus tehdään. Ilman version sitomista tarkastus voidaan ohittaa vaihtamalla tekstiä. Ilman määräaikaa tarkastuksesta tulee viivytysvaltaa.

4 § Jatkuva valvonta

MeV valvoo mekanismien toimivuutta koko niiden elinkaaren ajan:

• Reaaliaikainen seuranta: Monitoroi mekanismien toteutusvaihetta. Tunnistaako ongelmat jo käyttöönotossa – ei vasta vuosien päästä jälkikäteisessä auditoinnissa? (Esimerkki: sote-uudistuksen IT-ongelmat ja perustuslailliset esteet havaittiin myöhään median toimesta, ei systemaattisen valvonnan kautta.)
• Tulosmittaus: Vertaa toteutuneita tuloksia tavoiteltuihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin (ei prosessimittareita)
• Mekanismivirhe-ilmoitus: Jos laki tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin on tarkoitettu, MeV antaa julkisen ilmoituksen
• Kansalaispalaute: Kansalaiset voivat ilmoittaa "rikkinäisistä mekanismeista" (esim. "menetän rahaa jos otan työtä vastaan"). MeV tutkii ja julkaisee todennetut havainnot.
• Ministeriön vastausvelvoite: Mekanismivirhe-ilmoitukseen on vastattava määräajassa. Jos vastausta ei tule, MeV julkaisee "ei vastausta" -ilmoituksen ja asia siirtyy 4a §:n oletusreitin kautta nimetylle vastaanottajalle.
• Automaattinen jälkiseuranta: Merkittäville säädöksille (yli 100 miljoonan euron vaikutus) MeV asettaa kolmen (3) vuoden jälkiseurantakynnyksen. Toteutuivatko ennakoidut vaikutukset? Jos toteutuneet tulokset poikkeavat merkittävästi ennusteista, MeV julkaisee poikkeamaraportin ja asia siirtyy 4a §:n oletusreitin kautta nimetylle vastaanottajalle. (Vrt. Saksan Normenkontrollratin pakollinen jälkiarviointi.)

4a § Oma-aloitteinen mekanismiavaus

Mekanismiviraston tehtävä ei rajoitu hallituksen esitysten, voimassa olevien lakien tai ministeriöiden pyytämien analyysien tarkastamiseen. Virasto voi omasta aloitteestaan julkaista mekanismiavauksen silloin, kun se havaitsee merkittävän kannustin-, informaatio-, koordinaatio-, rahoitus-, vastuunjako- tai valvontamekanismin tuottavan julkista haittaa – tai sellaisesta mekanismiarkkitehtuurin puuttumisesta, joka estää julkista valtaa toteuttamasta sille asetettua tarkoitusta tai ylläpitämästä yhteiskunnan pitkän aikavälin toimintakykyä – ja kun mikään käynnissä oleva poliittinen tai hallinnollinen prosessi ei käsittele asiaa riittävällä tavalla. Mekanismiavaus voidaan julkaista myös silloin, kun kyseessä on merkittävä parannusmahdollisuus eikä olemassa olevaa haittaa ole ensin osoitettu. Se, ettei mekanismi ole »rikki«, ei saa hiljaisesti merkitä, ettei se kuulu vertailuun.

Toisin kuin 4 §:n mekanismivirhe-ilmoitus, joka koskee voimassa olevan säädöksen havaittuja vaikutuksia, mekanismiavaus voi koskea ongelmaa jolla ei ole aktiivista lainsäädännöllistä tai hallinnollista omistajaa lainkaan. Mekanismiavaus on julkinen ongelmanavaus, ei toimintapoliittinen suositus: se ei valitse poliittisia arvoja eduskunnan puolesta, vaan tekee mekanismikysymyksestä institutionaalisen objektin.

Mekanismiavauksen pakollinen rakenne. Jokainen avaus yksilöi vähintään:

1. Ilmiö – mitä havaittavasti tapahtuu
2. Mekanismi – mikä sääntö, kannustin, informaatio-asymmetria, veto-rakenne, koordinaatiovika, rahoitusmalli tai vastuunjako tuottaa ilmiön
3. Toimijat – ketkä ovat pelaajia
4. Kannustimet – mitä kukin toimija rationaalisesti tekee nykyisten sääntöjen vallitessa
5. Nykytila ja vertailu – millainen tulos, toimintatapa tai kehityskulku nykyjärjestelmästä syntyy, ja mihin toteuttamiskelpoiseen vaihtoehtoon sitä verrataan
6. Käsittelyn tila ja MeV:n peruste – kuka asiaa jo käsittelee, mitä nykyinen käsittely kattaa ja miksi riippumaton tarkastelu tai vaihtoehdon kehittäminen on tarpeen. Omistajattomuus ja teloskatkos ovat mahdollisia löydöksiä, eivät jokaisen avauksen välttämättömiä ominaisuuksia
7. Todisteet – mikä data, tapaukset, mallit tai institutionaaliset tosiseikat tukevat diagnoosia
8. Epävarmuus – mikä kumoaisi tai heikentäisi väitettä
9. Omistaja – mikä ministeriö, virasto, valiokunta tai poliittinen prosessi on vastuussa vastauksesta; jos omistajaa ei ole, miten omistajattomuutta käsitellään
10. Mekanismipolut – mitkä koherentit ratkaisuperheet ovat mahdollisia, ilman että MeV valitsee poliittisia arvoja

Esiselvitys ja muodollinen avaus. Virasto voi aloittaa esiselvityksen, kun on perusteltu syy epäillä merkittävää mekanismiongelmaa tai hyödyntämätöntä parannusmahdollisuutta. Esiselvitys ei käynnistä kaikkia muodollisen avauksen vastausvelvollisuuksia. 2 §:n sektorianalyysit ja mekanismisuunnittelu pysyvät käytössä ilman muodollista avausta.

Muodollinen mekanismiavaus edellyttää yksilöityä ja olennaista perustelua. Viraston on selitettävä, miksi riippumaton tarkastelu tai vaihtoehdon kehittäminen on tarpeen. Selitys saa sisältää nimenomaisia oletuksia ja avoimia kysymyksiä. Täydellinen kausaaliteoria siitä, miksi aiempi käsittely epäonnistui, ei ole edellytys. Parannusmahdollisuutta ei tarvitse kuvata vikana eikä omistajattomuutena.

Julkinen avaus ja tekninen liite. Virasto julkaisee jokaisesta mekanismiavauksesta kaksi versiota: 2–4 sivun julkisen avauksen, joka on luettavissa ilman erityistä taustaa, ja teknisen liitteen täydellisellä mallinnuksella, oletuksilla, datalla ja epävarmuusarvioilla. Julkinen avaus sisältää tiivistyksen, jossa nimetään ilmoitettu tavoite, kannustinrakenteen tuottama rationaalinen toiminta, ennustettava tulos sekä piilotettu valinta-avaruus.

Omistajattomien mekanismivikojen käsittely. Jos mikään ministeriö, virasto tai valiokunta ei omista mekanismivikaa, MeV kirjaa löydöksen omistajattomaksi mekanismiviaksi. Omistajattomuus ei poista vastausvelvoitetta. Perustamispaketin oletusreitti on valtioneuvosto kollektiivisesti: se nimeää vastaanottajan määräajassa tai kirjaa perustellun päätöksen olla toimimatta. Eduskunnan valiokunta käsittelee asiaa sen jälkeen, kun vastaanottaja on nimetty tai nimeämättä jättäminen on kirjattu. “Asianomainen valiokunta” ei ole oletusreitti, kun asianomaisuus itse on kiistan kohde.

Seurannan omistajuus. MeV vastaa asian seurannan jatkuvuudesta, kunnes löydös on perustellusti hylätty, toimivaltainen päätösomistaja on nimenomaisesti valinnut jatkotoimen tai asian käsittely on keskeytetty yksilöidyllä perusteella. Asian lähettäminen toiselle toimijalle ei itsessään siirrä seurannan vastuuta. Toimeenpanovastuun siirtyminen edellyttää vastaanottajan ja vastuun laajuuden kirjaamista.

Mekanismiasioiden rekisteri. Jokainen mekanismiavaus merkitään julkiseen rekisteriin. Avoimien mekanismivikojen näkymä on yksi leikkaus; parannusmahdollisuus merkitään erillään haittalöydöksestä. Tila ei ole yksi asteikko. Rekisteri erottaa neljä ulottuvuutta, jotka voivat olla totta yhtä aikaa:

• Löydöksen tila: avoin · voimassa · kiistetty · kumottu · ei vielä arvioitavissa
• Vastauksen tila: vastaamaton · vastattu · julkinen ohitus kirjattu
• Toimeenpanon tila: ei sovellu · hyväksytty · nimetty omistaja · myöhässä · verifioitu
• Toteuman tila: ei vielä arvioitavissa · täyttyi · ei täyttynyt · sekoittunut

Esimerkki: löydös voimassa; korjaus hyväksytty; toimeenpano myöhässä; toteuma ei vielä arvioitavissa ei ole sama asia kuin löydös voimassa; poliittinen ohitus kirjattu; mekanismi ennallaan; seuraukset seurannassa. Jälkimmäinen ei ole “ratkaistu” samassa mielessä kuin onnistunut korjaus. Rekisteri erottaa myös nämä tapaukset: löydös hylätty; löydös hyväksytty mutta päätösomistaja valitsi olla korjaamatta; korjaus hyväksytty mutta toteuttamatta; korjaus toteutettu ja vaikutus arvioitu.

Hyväksytyn korjauksen kirja. Kun toimivaltainen taho hyväksyy korjauksen, kirjataan toimeenpanosta vastaava taho, tarvittavia resursseja koskeva päätös tai avoin resurssitarve, seuraava määräaika, toteutuksen tila, toteuman tarkastustapa ja ennalta valtuutettu paluu päätösfoorumiin, jos toteutus epäonnistuu. Resurssikirjaus ei itse myönnä määrärahaa; puuttuva määräraha on avoin päätös, ei rahoitettu kapasiteetti. Korjausta ei merkitä toteutetuksi pelkän vastineen, työryhmän asettamisen tai suunnitelman perusteella. Ilman tätä ketju voi olla: MeV löytää vian → ministeriö myöntää → työryhmä perustetaan → tapaus merkitään vastatuksi → toimintamekanismi ennallaan. Tämä kirja ei siirrä 2.0:n kumoamis- tai keskeytysvaltaa 1.0:aan. Se tekee jo valitusta korjauksesta hallinnollisesti todellisen.

Rekisterissä näkyvät myös annetut vastaukset, ennustetut vaikutukset ja myöhempi toteuma. Se on MeV:n julkinen kalibrointitilaisuus: ennusteet eivät katoa.

Ehdollinen kalibrointi. Ennusterekisterissä yksilöidään, mitä mekanismia, päätöstä ja toimeenpano-oletuksia ennuste koskee. Myöhempi arvio erottaa ennustevirheen, muuttuneen päätöksen, toimeenpanon poikkeaman ja muuttuneet olosuhteet. Varoituksen seurauksena vältettyä haittaa ei luokitella automaattisesti vääräksi ennusteeksi, eikä suosituksen hyväksymistä itsessään onnistuneeksi vaikutukseksi.

Mekanismihälytys. Jos virasto arvioi mekanismivian kiireelliseksi, laajavaikutteiseksi tai vaikeasti palautuvaksi, se voi luokitella avauksen mekanismihälytykseksi. Hälytys lyhentää vastausaikaa. Se ei siirrä 1.0:aan veto-oikeutta eikä automaattista eduskuntakäsittelyä. Tärkeä rakenteellinen huomio: jokainen formaali mekanismiavaus laukaisee vastausvelvoitteen – hälytys muuttaa vain kiireellisyyttä. Tämä estää sen, että luokituksesta tulisi taistelukenttä, jossa ohitetaan vastausvelvoite luokittelemalla alaspäin.

5 § Järjestelmätason seuranta

MeV ylläpitää julkista mittaristoa yhteiskunnan pitkän aikavälin menestyksen kannalta kriittisistä tekijöistä. Kynnyksen ylittyminen on julkaistava havainto ja voi avata 4a §:n mukaisen asian. Se ei 1.0:ssa laukaise automaattista eduskuntakäsittelyä. Automaattiset vaikutukset kuuluvat vain erikseen säädetyille kaavamaisille kynnyksille.

Kynnysarvot perustuvat julkiseen analyysiin. MeV voi muuttaa mittareita ja kynnysarvoja, mutta muutos on perusteltava julkisesti.

Tavoiteyhtenäisyysraportti: MeV julkaisee vuosittain raportin jossa arvioidaan ministeriöiden toiminnan yhteensopivuus hallituksen ilmoittamien strategisten tavoitteiden kanssa. Raportti tunnistaa missä siilorajat estävät tavoitteiden toteutumista ja missä ministeriöiden toimet kumoavat toistensa vaikutuksia.

6 § Riippumattomuus ja osaaminen

MeV:n riippumattomuus ja osaaminen turvataan:

• Riippumattomuus: MeV 1.0 perustetaan erillislailla Suomen Pankin ja Sitran tapaan, asema “eduskunnan yhteydessä” (vrt. perustuslain 90 §). Ministeriö ei voi antaa ohjeita. Perustamislaki turvaa toiminnallisen riippumattomuuden. Perustuslaillinen pysyvyys säädetään erikseen.
• Pääomarahoitus: MeV rahoitetaan pääomalla (Sitra-malli), ei vuosibudjetilla. Tämä suojaa pitkäjänteistä työtä budjettileikkauksilta ja poistaa palkat poliittisesta neuvottelusta.
• Johtokunta (toimeenpaneva elin): Johtokunta vastaa MeV:n päivittäisestä toiminnasta, analyysien tuottamisesta ja julkaisuista. Ensimmäisen johtokunnan valitsee riippumaton valintakomitea joka koostuu kansainvälisistä akateemikoista ja pohjoismaisten vertailuinstituutioiden edustajista. Vähintään yksi jäsen mekanismisuunnittelun tai algoritmisen peliteorian alalta, vähintään yksi ei-akateemisella taustalla. Eduskunta vahvistaa johtokunnan laissa säädetyllä menettelyllä. Tämän jälkeen johtokunta nimittää seuraajansa, valvontalautakunnan vahvistamana.
• Toimikaudet: 7–10 vuoden kausi, ei uusittavissa. Erottaminen vain kolmen tuomarin lautakunnan päätöksellä.
• Kansainvälinen kokemus: Pääjohtajalta edellytetään vähintään 5 vuoden kansainvälistä kokemusta. Tämä katkaisee pienen maan verkostoriippuvuuden.
• Palkkaus: Kilpailukykyinen, indeksiin sidottu peruspalkka ilman harkinnanvaraisia etuja. Ei tulospalkkioita. Virka-asunto ja porrastettu lisäeläke. Yksityiskohdat perusteluissa.
• Karenssi: 24 kuukauden työskentelykielto valvotuissa tahoissa täydellä palkalla.
• Valvontalautakunta (ulkoinen tarkastuselin): 5 jäsentä, joista 3 ei-suomalaisia. Valvoo johtokunnan toimintaa, hyväksyy metodologian muutokset, käsittelee erottamisesitykset ja ratkaisee 7 §:n haasteet. Valvontalautakunta arvioi mandaatin noudattamisen lisäksi kysymysten valintaa ja resurssien kohdentamista. Ensimmäisen valvontalautakunnan valitsee sama riippumaton valintakomitea kuin ensimmäisen johtokunnan; eduskunta vahvistaa. Jäsenet nimitetään porrastetusti, uusimattomin kausin. Valvontalautakunta nimitetään johtokunnasta riippumattomasti. Kansainvälinen kokoonpano suojaa paikalliselta paineelta ja estää verkostokaappausta.
• Monipuolinen osaaminen: Taloustieteilijät, peliteoreetikot, järjestelmäarkkitehdit, käyttäytymistieteilijät. Myös mekanismisuunnittelijat jotka ovat rakentaneet kannustinjärjestelmiä käytännössä – algoritminen peliteoria, hajautetut järjestelmät. Ei yhden koulukunnan hegemoniaa.
• Kansainväliset neuvonantajat: MeV voi kutsua kansainvälisiä huippuasiantuntijoita osa-aikaiseen neuvonantajarooliin (senior fellow). Tämä mahdollistaa huippuosaamisen hyödyntämisen ilman täysipäiväistä sitoutumista.
• Julkinen metodologia: Kaikki analyysit, data ja mallit avoimia ja haastettavissa.

7 § Toimivaltuudet

Tiedonsaantioikeus: MeV:llä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta valtion viranomaisilta, laitoksilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta yhteisöiltä kaikki tiedot jotka ovat välttämättömiä sen tehtävien hoitamiseksi. MeV:llä on oikeus suoraan tekniseen käyttöyhteyteen tietojärjestelmiin – raakadataan, ohi ministeriöiden raportointikerroksen. Tämä tarkoittaa pääsyä esimerkiksi sote-jonotietokantoihin ja Kelan etuustietoihin suoraan, jotta MeV voi ajaa omat analyysinsä eikä joudu luottamaan ministeriön tuottamiin yhteenvetoihin. Saatu salassa pidettävä tieto pysyy salassa pidettävänä MeV:n hallussa.

Mallinnuskapasiteetti: MeV:llä on itsenäinen pääsy valtion mikrosimulointimalleihin (erityisesti SISU-malliin) ja oikeus ajaa vaihtoehtoisia skenaarioita. Tämä mahdollistaa riippumattoman vastamallinnuksen – MeV voi testata ministeriön väitteitä sen sijaan että luottaa pelkästään ministeriön tuottamiin laskelmiin.

Julkaisuoikeus: MeV:llä on oikeus julkaista analyysit ilman ennakkohyväksyntää. Hallitus ei voi estää tai viivyttää julkaisua.

Toimivallan rajat: MeV ei voi kumota lakeja eikä säätää uusia. Kielteinen ennakkolausunto laukaisee pakollisen palautuksen ja julkisen vastinevelvoitteen (3 §), mutta eduskunta säilyttää lopullisen päätösvallan. Vaikutus syntyy ennakkotarkastuksen sitovuudesta, julkisuudesta, automaattisista hälytyksistä ja poliittisen vastuun näkyväksi tekemisestä.

Julkinen haaste MeV:tä vastaan. Kuka tahansa voi haastaa virallisen löydöksen yksilöimällä löydöksen, virheen ja näytön. Valvontalautakunta (6 §) päättää hyväksyttävyydestä ja ratkaisee haasteen; hylkäys on itsenäisesti kiistettävissä. Alkuperäisen arvion laatija ei yksin ratkaise oman arvionsa muutoksenhakua. Olennaisessa riidassa nimetään tarvittaessa alkuperäisestä arviosta riippumaton tarkastaja. Salassa pidettävä lähdeaineisto pysyy salassa; haastettava väite esitetään sillä tasolla, johon voidaan vastata. Mahdolliset ratkaisut: riippumaton uudelleentarkastus, virallisen löydöksen korjaus, luokituksen uudelleenkäsittely, eriävän näkemyksen julkaisu, tai menetelmän tarkistus. Ratkaisu vaikuttaa arvion viralliseen asemaan. Haaste, vastaus ja ratkaisu julkaistaan automaattisesti salassapitoa koskevin rajauksin.

Kapasiteetin suojaus. Oma-aloitteinen avaus ja rakentava haku suojataan rutiininomaiselta HE-tarkastukselta. Virasto otantatarkastaa seulonnan ohittamat esitykset rakenteellisen riskin varalta. Kuormaa mitataan koko ketjusta – seuranta, haasteet, mallien ylläpito, avaukset – ei vain laskettujen HE-lausuntojen määrästä. Kapasiteettivaje julkaistaan ja ratkaistaan palvelutaso- tai resurssipäätöksellä.

Perustelut

1. Kukaan ei mittaa toimiiko se

Valtio toimii tietämättä toimivatko sen toimet:

• Eduskunta asettaa tavoitteen ("lämpötila 21°C")
• Hallitus toimeenpanee ("laita lämmitys päälle")
• Kukaan ei mittaa onko lämpötila oikeasti 21°C, vai onko lämmitin rikki, vai kumoaako avoin ikkuna vaikutuksen

MeV 1.0 kytkee mittauksen olemassa oleviin päätösomistajiin: se mittaa, nimeää vian ja vaatii vastauksen.

2. Ennakoiva on parempi kuin reaktiivinen

Kun HE saapuu tarkastettavaksi, poliittinen pääoma on jo sidottu. Ministeriö on sitoutunut suuntaan, ja korjaaminen on kallista. Tarkastuksesta tulee vastakkainasettelu eikä yhteistyötä.

Ennakoiva konsultointi kääntää asetelman: MeV on resurssi, ei tarkastaja. "Mietimme tätä mekanismia – mitä voisi mennä pieleen?" Ongelmat löytyvät vaiheessa jossa korjaaminen on vielä helppoa ja kasvojen menetystä ei ole.

Julkiset sektorianalyysit tekevät vian näkyväksi ilman lakiehdotusta. Näkyvyys ei itse tuota korjausta; se alentaa kynnystä sille, että olemassa oleva päätösomistaja toimii.

2a. MeV avaa myös uusia kysymyksiä

Reaktiivinen tarkastusvalta on välttämätön mutta riittämätön. Verifioija on aina politiikan jäljessä toimija: se vastaa kysymyksiin, jotka muut ovat valinneet kysyä. Suurimmat mekanismiviat eivät kuitenkaan ole aktiivisissa lakiesityksissä – ne ovat niiden ulkopuolella, asioissa joilla ei ole omistajaa, joiden häviäjät ovat hajanaisia, joiden voittajat ovat järjestäytyneitä tai joiden kustannus osuu tuleville hallituksille.

Kolme kerrosta auttaa hahmottamaan, mitä MeV päättää ja mitä ei:

Auktoritatiivinen mekanismin toimivuudessa tarkoittaa valtaa antaa virallinen menettelyllinen arvio ja käynnistää sen vastauspolku. Se ei tarkoita yksinoikeutta kausaaliseen totuuteen. Olennaiset vastamallit, vähemmistölöydökset, haasteet ja ratkaisemattomat jäännökset jäävät osaksi virallista rekisteriä.

Mekanismiavausvalta (4a §) operoi keskimmäisellä kerroksella. Se ei valitse arvoja, mutta se ei myöskään odota, että politiikka avaisi kysymyksen. Se pakottaa politiikan nimeämään valinnan silloin, kun valinta yritetään naamioida tekniseksi välttämättömyydeksi tai kun valintaa ei tehdä lainkaan.

Viiden kategorian taksonomia. Mekanismiavauksen kohteena olevat viat jakautuvat empiirisesti viiteen kategoriaan, joita normaalit poliittiset prosessit eivät käsittele:

1. Omistajattomat sektoriylittävät viat – jokainen ministeriö hallitsee yhtä osaa mekanismista, mutta kukaan ei omista syntyvää tasapainoa. Klassinen esimerkki: työnteon kannustimet verotuksen, etuuksien, päivähoitomaksujen, asumistuen ja ulosoton yhteisvaikutuksessa.
2. Hajanaisten häviäjien ja keskittyneiden voittajien viat – jokainen maksaa vähän, yksi ryhmä hyötyy paljon, joten mekanismi pysyy hengissä.
3. Tulevien sukupolvien viat – demografia, eläkkeet, infrastruktuurin rapautuminen, puolustusteollinen kapasiteetti, syntyvyys, koulutus, velkakestävyys. Kärsijä ei istu pöydässä.
4. Piilotetun sopeutuksen viat – politiikka väittää, että kaikki tavoitteet voidaan saavuttaa, mutta järjestelmä sopeutuu jonojen, laadun heikkenemisen, velan, rationoinnin, työuupumuksen, harkinnanvapauden tai puutteellisen täytäntöönpanon kautta.
5. Mekanismiarkkitehtuurin puuttumisen viat – ei "tämä esitys on huono", vaan "kokonaisella sektorilla ei ole lainkaan suunniteltua mekanismiarkkitehtuuria, vaikka valtiokapasiteetti edellyttäisi sitä". Pekka Kuusi -tyyppinen aukko: 1960-luvun jälkeen Suomesta puuttuu kapasiteetin rakentamisen mekanismisuunnittelu.

Kategoriat eivät ole staattinen luettelo lakitekstissä – ne ovat analyyttinen jäsennys siitä, missä kohtaa nykyiset järjestelmät systemaattisesti epäonnistuvat. Listan jäädyttäminen pykälään sulkisi pois kuudennen kategorian, jota emme ole vielä ajatelleet.

Yleisön sitominen. Mekanismiavaus epäonnistuu, jos siitä tulee vain raportti jota kukaan ei lue. VTV:n kohtalo on opettava: hyvät raportit, heikko sitovuus. Sitovuuden on rakennuttava kolmesta osasta: menettely (vastausvelvoite, määräaika, valiokuntakäsittely), julkinen muisti (mekanismiasioiden rekisteri, ennusteiden kalibrointi) ja siteerattava ristiriita (julkinen tiivistys, joka tekee politiikan piilotetut valinnat näkyviksi).

Suhde laajempaan kehykseen. Mekanismiavausvalta on konkreettinen institutionaalinen vastaus laajempaan ongelmaan, jonka Unpopulated Meta nimeää: meta-tason institutionaalinen arkkitehtuurisuunnittelu on lähes asuttamaton kerros. Mekanismiviraston arvo ei ole pelkästään vikojen havaitsemisessa – se on julkisen objektin ja menettelyllisen silmukan rakentamisessa, jonka kautta vika muuttuu hallinnoitavaksi.

3. Puuttuva funktio

Jokaisella toimijalla valtiokoneistossa on tehtävä:

• Ministerit tekevät politiikkaa
• Virkamiehet valmistelevat ja toimeenpanevat
• Lakimiehet tarkistavat oikeudellisen muodon
• Valtiovarainministeriön ekonomistit laativat vaikutusarvioita
• Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastaa varojen käytön
• Perustuslakivaliokunta arvioi perustuslainmukaisuuden
• Lainsäädännön arviointineuvosto kommentoi vaikutusarvioiden laatua

Miksi olemassa olevat elimet eivät riitä?

• VTV voi arvioida myös tuloksia ja vaikutuksia, mutta tarkastus on valikoivaa, pääosin jälkikäteistä ja kiinnittyy valtiontalouteen. Havainto voi johtaa suositukseen ja jälkiseurantaan; se ei automaattisesti synnytä hyväksytyn korjauksen toimeenpanokirjaa. Ks. arviointi- ja korjausketjun nykytila.
• Lainsäädännön arviointineuvosto on neuvoa-antava ja valikoiva (noin 30–50 lausuntoa vuodessa). Lausunnot tekevät puutteita näkyviksi, mutta eivät luo korjaus-, toimeenpano- tai uudelleenkäsittelyvelvollisuutta. Vuosikatsaus 2024 raportoi keskiarvon 3,4/5; vuoden 2025 katsaus raportoi myös paranemista. Talouspolitiikan arviointineuvosto varoitti SOTE:n pehmeästä budjettirajoitteesta – se on eri elin.
• VM:n ekonomistit tuottavat ennusteet JA valmistelevat hallituksen päätöksiä. VM puolustautuu, mutta rakenteellinen eturistiriita jää.

Näillä elimillä on substanssia. Puute on pysyvässä omistajassa poikkileikkaavalle ketjulle: avaus, vaihtoehto, päätös, toimeenpano ja oppiminen. MeV käyttää olemassa olevaa osaamista; se ei korvaa sitä väitteellä, ettei kukaan kysyisi toimiiko mekanismi.

Hallituksen oma lainsäädäntö vahvistaa tämän analyysin. HE 167/2025 siirtää riippumattoman finanssipolitiikan valvonnan (IFI-funktio) VTV:ltä Talouspolitiikan arviointineuvostolle – eksplisiittinen tunnustus, että VTV:n jälkikäteistarkastus ei riitä ennakoivaan rakenteelliseen arviointiin. Hallitus tunnistaa aukon mutta täyttää sen riittämättömästi: arviointineuvosto saa 1–2 lisäekonomistia, ei riippumatonta laskentakapasiteettia.

Ongelma on työnjaossa: funktio puuttuu. MeV täyttää tämän aukon.

Ministeriöt optimoivat omia siilojaan, mutta kukaan ei katso kokonaisuutta – toinen puuttuva funktio. Tulos: kannustinloukut joissa työnteko ei kannata. Jokainen osa on optimoitu, mutta kokonaisuus on rikki.

Varjohallinto: Tällä hetkellä puuttuva funktio täytetään liikkeenjohdon konsulteilla. McKinsey, Boston Consulting Group ja Deloitte ovat olleet syvällä suurten reformien (sote, maakuntauudistus) valmistelussa. Ongelmat: (1) kansainväliset standardimallit eivät istu Suomen kontekstiin, (2) konsulteilla on taloudellinen kannustin miellyttää tilaajaa, (3) laskentamallit ovat salaisia "liikesalaisuuksina". Tämä "varjohallinto" käyttää merkittävää valtaa reformien reunaehtojen muotoilussa, mutta kantaa nolla vastuuta implementoinnin onnistumisesta. Kun konsultit poistuvat PowerPoint-esitystensä kanssa, virkamiehet jäävät ratkomaan käytännön ongelmia. MeV korvaa tämän julkisella, vastuullisella kapasiteetilla.

4. Laki on koodia joka ajetaan yhteiskunnassa

Jos ohjelmistokehityksessä vietäisiin tuotantoon koodia ilman testausta, järjestelmät kaatuisivat heti. Lainsäädännössä tämä on normaali käytäntö: säädetään laki ja "katsotaan mitä tapahtuu".

MeV on mekanismien laadunvarmistus. Se testaa mekanismin logiikan ennen käyttöönottoa ja mittaa toimivuuden jälkikäteen.

5. Esimerkki: SOTE-uudistus

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli luo tilanteen jossa:

• Alueet saavat rahaa sitä enemmän, mitä sairaampia asukkaat ovat
• Valtio maksaa alijäämät
• Tehokkuudesta ei palkita

Tarkastusvaliokunta tunnisti jo valmisteluvaiheessa, että uudistuksen kaksi päätavoitetta – terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hillintä – ovat keskenään ristiriidassa eikä niitä voida molempia maksimoida. Mekanismin suunnitteluvika oli tiedossa. Mutta valiokunta ei voinut pysäyttää "lainsäädäntöjunaa" – sillä ei ole jarrunappia.

Neljä ennustettavaa mekanismivirhettä:

1. Pehmeä budjettirajoite: Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, mutta ne tietävät valtion pelastavan ne perustuslaillisten palveluvelvoitteiden vuoksi. Klassinen moraalikato – tunnistettu taloustieteellisessä kirjallisuudessa, mutta voimakkuutta aliarvioitiin.
2. Palkkaharmonisaatio: Kun henkilöstö siirtyi sadoilta työnantajilta yhdelle, palkat nousivat kohti yläpäätä. Satojen miljoonien eurojen lisäkustannus, jota ei ennakoitu.
3. ICT-integraation transaktiokustannukset: Konsulttilaskelmat olettivat tietojärjestelmien yhtenäistämisen tuovan säästöjä. Todellisuudessa päällekkäisten järjestelmien ylläpito nosti kustannuksia.
4. Ostopalveluiden hintaralli: Suuret ja kankeat alueet eivät pystyneet neuvottelemaan tehokkaasti. Vuokralääkärit hinnoittelivat palvelunsa korkealle työvoimapulaa hyödyntäen.

Vuoden 2024 alijäämäennusteet kasvoivat yli 1,4 miljardiin euroon. Alkuperäinen lupaus oli 3 miljardin säästöt. Jokainen näistä mekanismivirheistä oli ennustettavissa – jos joku olisi kysynyt: "Miten rationaaliset toimijat reagoivat näihin kannustimiin?"

MeV:n ennakkotarkastus olisi tehnyt nämä havainnot julkisiksi, pakollisiksi käsitellä, ja automaattisesti eduskunnan päätettäväksi: säädetäänkö laki jonka mekanismi on dokumentoidusti rikki?

Nyt voidaan sanoa "emme tienneet". MeV poistaa tämän puolustuksen.

6. Kansainväliset mallit

Pitkäikäiset sivilisaatiot ovat kehittäneet vastaavia elimiä: Rooman sensorit, Kiinan keisarillinen sensoraatti, Venetsian kymmenen neuvosto. Yhteinen piirre: perustuslaillinen elin eristettynä välittömästä poliittisesta paineesta, tehtävänä ylläpitää järjestelmän toimivuutta pidemmällä aikavälillä kuin mikään vaalikausi.

Nykyaikaiset vertailukohteet:

• CPB (Alankomaat): Centraal Planbureau analysoi lakiesitysten talousvaikutukset riippumattomasti. Laskelmilla on vahva institutionaalinen ja julkinen auktoriteetti. Vaaliohjelmien laskenta on vapaaehtoista; tulokset eivät oikeudellisesti sido puolueita, mutta sivuuttamisen poliittinen kustannus voi olla suuri. MeV laajentaa mallia: ei vain talousvaikutukset, vaan mekanismivaikutukset ja oma-aloitteinen avaus.
• RSB (EU): Regulatory Scrutiny Board arvioi komission esitysten vaikutusarvioiden intervention logiikan. Kielteinen lausunto edellyttää korjausta; kahden kielteisen jälkeen on nimetty poliittinen reitti eteenpäin. Tämä on ennakkotapaus menettelylliselle portille ohituksella.
• RPC (Iso-Britannia): Regulatory Policy Committee luokittelee vaikutusarviot. Heikko arvio vaatii ministerin nimenomaisen perustelun parlamentille.
• Walesin tulevaisuuskomissaari (Wales): Well-being of Future Generations Act (2015) perusti riippumattoman komissaarin, joka voi esittää todistusaineistoa ja käynnistää julkisia tutkintoja. Vuonna 2019 pääministeri Mark Drakeford perui 1,4–1,6 miljardin punnan M4-hankkeen; komissaari oli näkyvä vastustaja, ja päätös käytti lain tulevaisuussukupolvitestiä. Päätöksentekijä oli pääministeri, ei komissaarin lakisääteinen veto.
• NKR (Saksa): Normenkontrollrat arvioi lakiesitysten noudattamiskustannuksia. Säädökset, joiden noudattamiskustannukset ylittävät miljoona euroa, on arvioitava uudelleen 3–5 vuoden kuluttua.

MeV yhdistää nämä: CPB:n analyyttinen kapasiteetti, RSB:n menettelyllinen portti ohituksella, RPC:n julkinen arviointi ja NKR:n pakollinen jälkiarviointi. Ja lisää: oma-aloitteinen avaus, hyväksytyn korjauksen kirja ja koko elinkaaren seuranta, joita mikään näistä ei tee.

Suomalainen ennakkotapaus: Tiedusteluvalvontavaltuutettu (2019) osoittaa, että uusia riippumattomia valvontaelimiä voidaan perustaa. Sen synty oli poliittinen vaihtokauppa: turvallisuuspalvelut saivat laajat uudet valtuudet (jotka vaativat perustuslain muutoksen), ja vastineeksi perustettiin riippumaton valvontaelin. Opetus MeV:lle: uudet valvontaelimet syntyvät helpoimmin kun ne kytketään johonkin, mitä valtio haluaa – esimerkiksi massainvestointien suojaamiseen tai hybridivaikuttamisen torjuntaan.

7. Perustuslaillinen toteutuskartta

MeV:n mekanismit on suunniteltu niin, ettei 1.0-spesifikaatio vaadi perustuslain muutosta. Kukin mekanismi toteutetaan sille sopivalla oikeudellisella instrumentilla:

MeV 1.0 on suunniteltu tavoittelemaan asennusta nykyisen perustuslain puitteissa. Pykälät vaativat silti kohta kohdalta oikeudellisen validoinnin. “Asennettava” ei ole jo todistettu. 2.0:n luonnostelu, säätäminen ja valtuuksien aktivointi ovat kolme eri tapahtumaa. 1.0:n kannattaminen ei oikeuta 2.0:aa, eikä julkaistu kriisiprotokolla aktivoi itseään.

Sama toimivaltasopimus kaikilla pinnoilla. 1.0 ei estä säätämistä. Kielteinen lausunto palauttaa esityksen valtioneuvostossa, kunnes ministeriö korjaa tai pääministeri ohittaa; eduskunta saa julkisen vastineen. Mekanismiavaus vaatii vastauksen, ei korjausta. Hyväksytty korjaus vaatii toimeenpanokirjan, ei työryhmää. 2.0:n raukeaminen ja keskeytys eivät kuulu 1.0:aan.

8. Kansainvälinen paine

Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisistä suosituksista:

• GRECO (Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin): Suomi on täyttänyt vain 4/14 suosituksesta viidennen arviointikierroksen osalta (2024). Suomi on "tehostetun valvonnan" alla.
• EU:n oikeusvaltiokertomukset: Komissio on toistuvasti huomauttanut Suomen puutteista – erityisesti "vaikutusvallan kauppaamisesta" ja ulkomaisen lahjonnan kriminalisoinnista.

Tämä ei ole vain maineriski. EU kytkee yhä tiukemmin oikeusvaltiovaatimukset rahoitusmekanismeihin. Suomen luottoluokitus (AA+/AA) ja EU-rahoitus edellyttävät, että valvontamekanismit ovat kunnossa.

MeV:n rooli korruptiontorjunnassa: MeV ei ole rikostutkintaelin – yksittäisten lahjonta- ja väärinkäytöstapausten tutkinta kuuluu poliisille ja syyttäjälle. MeV:n rooli on rakenteellinen: se analysoi, toimivatko läpinäkyvyysmekanismit (kuten avoimuusrekisteri), luovatko säännöt eturistiriitoja, ja suosivatko hankintalait tiettyjä toimijoita. Tämä on "korruption mahdollistavan arkkitehtuurin" analyysia – ei yksittäisten tapausten jahtaamista.

9. Palkkauksen suunnittelu

MeV:n palkkarakenne on suunniteltu mekanismisuunnittelun periaatteilla. Tavoite: houkutella maailmanluokan osaamista ilman poliittista itsemurhaa.

VTV-skandaalin opetus: Tytti Yli-Viikarin tapaus osoitti, että ongelma ei ollut korkea palkka vaan läpinäkymättömät harkinnanvaraiset edut – Finnair-pisteet, kauneushoidot, epämääräiset matkakulut. Pienet elämäntapaedut tuhoavat legitimiteetin tehokkaammin kuin korkea läpinäkyvä palkka. MeV:n ratkaisu: korkea peruspalkka, ei harkinnanvaraisia etuja, ei mitään mikä päätyy iltapäivälehtien otsikoihin.

Palkkataso ja vertailukohteet: Palkkauksen yksityiskohdat (euromäärät ja etuusrakenne) määritellään erillisessä toteutussuunnitelmassa. Vertailukohtana eivät toimi kotimaiset ministeriöt vaan kansainväliset instituutiot (IMF, EKP) sekä Singaporen julkishallinnon palkkamalli, jossa avainvirkojen kompensaatio on sidottu yksityisen sektorin ylimpään kvartiiliin. Suomen julkinen sektori maksaa asiantuntijoille summia, joilla ei kilpailla maailmanluokan mekanismiosaamisesta. Yksikin MeV:n estämä miljardiluokan mekanismivirhe maksaa viraston kymmenien vuosien budjetin takaisin.

Kokonaiskompensaatio ja sitouttaminen: Kansainvälinen kilpailukyky varmistetaan verotehokkaalla kokonaispaketilla, johon voi kuulua virka-asunto ja porrastettu lisäeläke. Lisäeläke erääntyy portaittain vasta vuosien jälkeen täysimääräisenä, mikä sitoo huippuosaajat pitkäjänteiseen työhön ja tekee aikaisesta lähdöstä valvottuun tahoon taloudellisesti kannattamatonta. Ei tulospalkkioita – MeV:n vaikuttavuus mitataan vuosikymmenissä, ei kvartaaleissa.

Ulkosuomalaisten rekrytointi: Kohdejoukko on suomalaiset IMF:ssä, EKP:ssä, Fedissä ja huippuyliopistoissa. Paluumuutto Suomeen tarkoittaa merkittävää pudotusta netto-ostovoimassa. Kokonaispalkkaus kompensoi tätä ilman poliittisesti mahdotonta otsikkopalkkaa. Akateeminen kytkös (dosenttuuri Aallossa/HY:ssä) ja tutkimusvapaat ylläpitävät kansainvälistä verkostoa.

10. Pienen maan verkostoriskit

Suomessa relevantti osaajajoukko on pieni ja verkostot tiheät. Tämä luo kaksi kaappausmekanismia:

"Hyvä veli" -verkosto: Viranomaiset, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat ovat käyneet samat koulut, toimineet samoissa järjestöissä ja tapaavat samoissa tilaisuuksissa. Muodollinen riippumattomuus ei auta jos valvoja ja valvottava ovat vuosikymmenten tuttuja.

Tulevaisuuden työnantaja -rajoite: Valvojalla on käytännössä vain muutama potentiaalinen työnantaja Suomessa (suuret pankit, eläkeyhtiöt, ministeriöt). Tämä luo implisiittisen kannustimen säännellä lempeästi.

MeV:n vastaukset:

Karenssi täydellä palkalla: 24 kuukauden työskentelykielto valvotuissa tahoissa, 100% palkka karenssiajalta. Maksettu siirtymäaika mahdollistaa kansainvälisen paluun tai akateemisen uran.

Kansainvälisen kokemuksen vaatimus: Pääjohtajalta edellytetään vähintään 5 vuoden kansainvälistä kokemusta. Henkilö jonka ura on IMF:ssä tai Fedissä ei ole riippuvainen suomalaisten pankkien tai ministeriöiden hyväksynnästä.

Diasporarekrytointi: MeV:n kohderyhmä on suomalaiset jotka ovat jo ulkomailla. Kulttuurisesti päteviä, verkostoista irrallaan.

Ensimmäisen johtokunnan rekrytointi:

Ensimmäinen johtokunta määrittää viraston kulttuurin. Valintavirheet tässä vaiheessa jäävät pysyviksi. Valinta perustuu työnäytteeseen, todennettavaan kykyyn ja riippumattomuuteen niistä tahoista, joita virasto arvioi. Affiliaatio ei ole kyvyn korvike eikä sen este.

Riippumattomuus tarkoittaa, ettei jäsen ole sidoksissa valvottavaan päätösomistajaan tai sen valmistelukoneistoon tavalla, joka estää haitallisen löydöksen. Se ei tarkoita eristämistä kaikesta korjaavasta palautteesta. Yhden kotimaisen verkoston hallintaa estetään kansainvälisellä valinnalla, työnäytteillä ja valvontalautakunnalla – ei kieltämällä kategorisesti kaikki keskuspankki-, tutkimuslaitos- tai ministeriötaustat.

Seuraavat ovat harkinnan lähtökohtia, eivät automaattisia esteitä: ajankohtainen tehtävä valvottavassa ministeriössä; ajankohtainen lobbaus valvottavalla alalla; ajankohtainen johtotehtävä valvottavassa tutkimuslaitoksessa. Este on todennettava eturistiriita, ei urapolun nimi.

11. Vasta-argumenttien käsittely

"Kuka valvoo valvojia?" – 7 §:n julkinen haaste: hyväksyttävyys, nimetty vastaaja, määräaika, valvontalautakunnan ratkaisu ja vaikutus viralliseen arvioon. Alkuperäinen laatija ei yksin säilytä löydöstä. Julkinen metodologia tekee virheen näkyväksi; haaste tekee sen korjattavaksi.

"Kuka päättää mikä on hyvä mekanismi?" – MeV:n arviot perustuvat julkiseen metodologiaan: kannustinanalyysi, peliteoria, järjestelmädynamiikka. Löydös yksilöi päätöksen, jota se tukee. Metodologia on haastettavissa 7 §:n reitillä: hyväksyttävä haaste saa nimetyn vastaajan, määräajan ja valvontalautakunnan ratkaisun. Ennusteet testataan sitä mekanismia ja toimeenpanoa vasten, jota ne koskivat: varoitus, joka muuttaa politiikkaa, ei ole automaattisesti väärä ennuste.

"Tämä lisää byrokratiaa" – Päinvastoin: MeV konsolidoi hajanaisia toimintoja. Tällä hetkellä mekanismivalvonta on pirstaloitunut: Lainsäädännön arviointineuvosto (resurssit niukat), VTV:n avoimuusrekisteri (irrallaan muusta analyysistä), STN:n tutkimukset (joita kukaan ei lue), ja ministeriöiden omat vaikutusarviot (jotka kirjoitetaan poliittisen päätöksen jälkeen). MeV yhdistää nämä funktiot yhteen instituutioon: arviointineuvoston analyysityö, avoimuusrekisterin data, ja tutkimustiedon integrointi lainsäädäntöprosessiin. Tulos: yksi virasto hajanaisten komiteoiden sijaan.

"Ministeriöt eivät kuuntele" – Siksi julkisuus. Jos ministeriö sivuuttaa MeV:n varoituksen ja laki epäonnistuu, vastuu on dokumentoitu. Julkinen ennuste luo poliittisen hinnan sen sivuuttamiselle.

"Asiantuntijat eivät ole neutraaleja" – Siksi monipuolinen osaaminen (6 §): taloustieteilijät, peliteoreetikot, järjestelmäarkkitehdit – ei yhden koulukunnan hegemoniaa. Siksi julkinen metodologia: kuka tahansa voi haastaa analyysin. Ja siksi pitkät, ei-uusittavat toimikaudet: ei tarvetta miellyttää poliittisia isäntiä.

"Meillä on jo Lainsäädännön arviointineuvosto" – MeV laajentaa arviointineuvoston kapeaa perusfunktiota – lakiesitysten ennakkotarkastusta – kokonaiseksi hallinnon säätömekanismiksi: mekanismisuunnittelu, elinkaarimonitorointi, jälkiarviointi, järjestelmätason analyysi. Arviointineuvosto on MeV:n aihio, ei sen kopio – mutta poliittisesti vahvistaminen on oikea kehys. Kansainvälisesti kaikki toimivat valvontaelimet (EU RSB, UK RPC, Saksan NKR) ovat syntyneet olemassa olevien neuvoa-antavien elinten vahvistamisesta, eivät tyhjästä. Alankomaissa CPB aloitti neuvoa-antavana (1945), rakensi uskottavuuttaan vuosikymmeniä, ja muuttui poliittisesti sitovaksi ennen kuin laki vahvisti sen aseman (2012–2013). Arviointineuvosto on tärkeä mutta riittämätön. (1) Se tarkastaa vain luonnosvaiheessa olevia lakiesityksiä – toimivalta päättyy kun laki säädetään. (2) Se on puhtaasti neuvoa-antava. Huhtikuussa 2026 työkyvyttömyyseläkkeen joustomallin luonnos toimitettiin neuvostolle 14.4. ja esitys annettiin eduskunnalle 16.4.; ministeriö ilmoitti, ettei se enää pysty huomioimaan lausuntoa. Havainto, joka ei pysäytä esitystä, ei ole korjausvaltaa. MeV tekee enemmän: se kattaa koko elinkaaren (valmistelu → säätäminen → toteutus → arviointi → korjaus), mutta myös toimii proaktiivisesti – tunnistaa rikkinäisiä mekanismeja ja ehdottaa uusia lakeja tai olemassa olevien kumoamista. Arviointineuvosto reagoi HE:ihin; MeV voi myös synnyttää niitä. Hallitus itse on jo liikkunut tähän suuntaan: HE 167/2025 siirtää IFI-valvonnan VTV:ltä Talouspolitiikan arviointineuvostolle – tunnustus, että jälkikäteistarkastus ei riitä. Mutta arviointineuvosto + 1–2 lisäekonomistia ei ole MeV. Se on askel oikeaan suuntaan ja todiste tarpeesta.

"Yli-Viikari osoittaa että riippumattomat virastot korruptoituvat" – VTV-skandaali on varoitus huonosta arkkitehtuurista, ei syy luopua riippumattomuudesta. MeV:n rakenne on suunniteltu tämä opetus huomioiden (ks. kohta 9): korkea läpinäkyvä palkka, ei harkinnanvaraisia etuja, pakollinen kansainvälinen arviointi, kolmen tuomarin erottamismenettely. Etiikka on insinööriongelma: rajoitteet toimivat, hyve ei.

"Menettelytapasäännöt rajoittavat demokratiaa" – Perustuslain muuttaminen vaatii 2/3 enemmistön. Keskuspankin mandaattia ei voi muuttaa yksinkertaisella enemmistöllä. Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä automaattisesti ilman eduskunnan äänestystä. Demokratia rajoittaa itseään rutiininomaisesti kun ymmärtää olevansa altis lyhytnäköisyydelle. MeV:n pakollinen palautus ja julkinen vastinevelvoite ovat samaa periaatetta: eduskunta sitoo tulevaa itseään, koska tietää poliittisen paineen ohittavan mekanismianalyysin silloin kun se on poliittisesti epämukava. MeV:n ohittaminen on aina mahdollista – mutta ei koskaan näkymätöntä. Tämä ei ole demokratian rajoittamista vaan demokratian suojelemista omilta heikkouksiltaan.

"Mandaatti on liian laaja" – Mandaatin on oltava laaja, koska ongelmat ovat järjestelmätason ongelmia. Kapea mandaatti ("tarkasta HE:iden vaikutusarviot") on jo olemassa – se on Lainsäädännön arviointineuvosto, ja sen suosituksista 32 % jätetään huomiotta. Järjestelmätason mekanismivirheet syntyvät juuri lakien, rahoitusmallien, demografisten trendien ja informaalien instituutioiden ristikkäisvaikutuksista. Jos mandaatti rajataan poliittisesti mukavaksi, funktio kuolee rajauksen sisälle. Käytännössä laajuutta hallitaan priorisoinnilla: MeV keskittyy merkittäviin hankkeisiin (yli 100 M€, rakenteelliset uudistukset) ja voi itse valita analyysikohteensa. Laajuus ei tarkoita kaiken tekemistä yhtä aikaa – se tarkoittaa, ettei mikään ole ennalta suljettu tarkastelun ulkopuolelle.

"Tämä on liian kokeellista" – Kokeellista on nykytila: lainsäädäntö on ainoa monimutkainen järjestelmä jota ei testata ennen käyttöönottoa. Kyberturvallisuus, armeija, rahoitus, tekoäly – kaikki ovat ratkaisseet tämän. Riski ei ole MeV:n perustaminen vaan sen perustamatta jättäminen.

12. Mekanismien mekanismit

Lait ovat mekanismeja. Mutta myös lainsäädäntöprosessi on mekanismi. Vaalijärjestelmä on mekanismi. Perustuslakivaliokunnan rooli on mekanismi.

MeV:n toimivalta kattaa kaikki tasot: yksittäiset lait, niiden vuorovaikutukset, ja rakenteet jotka tuottavat lakeja. Jos jokin rakenne systemaattisesti estää toimivien mekanismien syntymisen, se on MeV:n analysoitava – vaikkei MeV voi sitä muuttaa.

MeV:n tehtävä on parantaa mekanismeja. Perustuslaki on mekanismi. Jos se ei toimi, MeV sanoo niin – ja sanoo miten sen pitäisi toimia. Mitä eduskunta tekee tällä tiedolla on eduskunnan asia.

13. Korjaa itse tai ne korjataan puolestasi

Valtiot jotka eivät korjaa mekanismejaan itse joutuvat lopulta ulkoisen korjauksen kohteeksi. Kreikka 2010-luvulla, Argentiina toistuvasti, Italia EU:n painostuksessa – kun sisäinen korjauskyky pettää, IMF, EKP tai EU asettavat ehdot.

Suomi ei ole vielä siinä pisteessä. Mutta suunta on selvä:

• Julkinen velka kasvaa rakenteellisesti
• GRECO ja EU ovat jo huomauttaneet puutteista
• Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on dokumentoidusti rikki
• Eläkejärjestelmän kestävyys edellyttää korjauksia joita ei tehdä

Ilman omaa korjauskapasiteettia Suomi ajautuu tilanteeseen jossa ulkopuoliset – luottoluokittajat, IMF, EU-komissio – määrittelevät mitä on tehtävä. Silloin ei enää valita mitä korjataan vaan miten nopeasti totellaan.

MeV on suvereniteetti-investointi. Se rakentaa kyvyn tunnistaa ja korjata mekanismivirheet ennen kuin ne kumuloituvat kriisiksi. Vaihtoehto ei ole "ei korjausta" – vaihtoehto on "korjaus ulkoisilla ehdoilla, ilman omaa harkintavaltaa".

Ulkoiset korjaajat optimoivat omia tavoitteitaan: IMF velkojien etua, EU-komissio euroalueen vakautta, luottoluokittajat sijoittajien riskienhallintaa. Nämä eivät ole sama asia kuin suomalaisten pitkän aikavälin etu. Kreikan leikkaukset palvelivat saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja, eivät kreikkalaisia eläkeläisiä. MeV on ainoa instituutio jonka eksplisiittinen tehtävä on optimoida suomalaisen yhteiskunnan menestystä – ei velkojien, ei euroalueen, vaan Suomen.

Maat jotka rakentavat oman analyysikapasiteetin (Alankomaat, Singapore) pysyvät ohjaksissa. Maat jotka eivät (Kreikka, Italia) menettävät ne. Suomi voi valita kumpaan ryhmään kuuluu.

Taustatutkimus

Mekanismien arviointi- ja korjausketjun nykytila: Vahvat osakyvykkyydet, viisi katkoa. MeV 1.0 on ehdotettu pysyvä omistaja puuttuvalle poikkileikkaavalle funktiolle. Vertailu CPB:hen ja OBR:ään.

Akateeminen tausta

Akateeminen mekanismisuunnittelu (mechanism design) on vakiintunut taloustieteen ala. Nobel-palkinnot 2007 (Hurwicz, Maskin, Myerson) ja 2012 (Roth, Shapley) tunnustivat alan merkityksen. Mekanismisuunnittelua sovelletaan käytännössä – huutokaupat, kouluvalinnat, elinluovutukset – mutta sovellukset ovat kapeita ja rajattuja.

Lähialoja on useita: peliteoria (matemaattinen perusta), julkisen valinnan teoria (public choice), instituutiotaloustiede, käyttäytymistaloustiede ja sääntelyvaikutusten arviointi (RIA, Regulatory Impact Assessment). Mikään näistä ei kuitenkaan systemaattisesti kysy lainsäädännöstä: "Miten rationaaliset toimijat reagoivat näihin kannustimiin? Mikä on tasapainotila kun kaikki ovat sopeutuneet?"

Vertailu muihin aloihin:

Kehittynein työ tapahtuu aloilla joissa "koodi on laki": tekoälyturvallisuudessa tutkitaan "specification gaming" -ilmiötä (tavoitteen kiertäminen sääntöjä rikkomatta), ja hajautetuissa järjestelmissä (DAO) käytetään työkaluja kuten cadCAD hallintojärjestelmien simulointiin ennen käyttöönottoa. Näillä aloilla on havaittu: järjestelmää ei voi turvata yrittämättä murtaa sitä.

MeV institutionalisoisi tämän lähestymistavan lainsäädäntöön. Ohjelmistokehityksessä vastaava muutos tapahtui kun testaus siirtyi satunnaisesta toiminnasta omaksi funktiokseen – laadunvarmistukseksi (QA, Quality Assurance). MeV tekisi saman lainsäädännölle: systemaattinen testaus ennen käyttöönottoa, seuranta käytön aikana.