92 000 säädöstä, 88 000 ristikkäisviittausta, 500 mrd € budjettipainot. Järjestelmäpainoanalyysi: mitkä lait ovat rakenteellisesti merkittävimpiä?
Suomen lainsäädäntö on 92 000 säädöksen verkko joka ohjaa yli 500 mrd € julkista rahaa vuodessa. Yksikään olemassa oleva työkalu ei mittaa, mitkä lait ovat rakenteellisesti kriittisiä — mitkä kantavat eniten fiskaalista painoa ja missä yksittäisen lain rikkoutuminen käynnistää ketjureaktion.
Lakikartta yhdistää ensimmäistä kertaa kaksi aiemmin erillistä tietokantaa: oikeusministeriön Finlex-lakitopologian (AKN XML) ja valtiovarainministeriön budjetti- ja varallisuusdatan (momentit, COFOG, instituutiot). Tulos on budjettipainotettu lakiverkko, jossa kukin säädös saa kolme keskeisyysmittaa:
Nämä kolme mittaa vastaavat eri kysymyksiin: PageRank löytää rahavirtakeskukset (Työntekijän eläkelaki), Katz löytää rakenteelliset perustukset (Hallintolaki — 0 € suoraa rahaa, 67,7 mrd € kuormaa), ja DebtRank löytää piilevät tartuntavektorit (Digitaalisten palvelujen laki — 3,4 mrd € Katz, 22,9 mrd € tartuntaa, 6,7× vahvistus).
92 242 säädöstä ja 87 651 ristikkäisviittausta parsittu Finlexin Akoma Ntoso XML -aineistosta (statute-consolidated.zip). Jokainen viittaus on eksplisiittinen lakiviite säädöstekstissä.
Kunkin lain yhdistetty budjetti lasketaan kaavalla:
budjetti = max(momentti, COFOG, tulotäydennys, hankinnat) + instituutiot
max(momentti, COFOG, tulotäydennys, hankinnat) valitsee kunkin lain suurimman arvion neljästä päällekkäisestä lähteestä. Kaikki neljä mittaavat samaa julkista rahaa eri attribuutiokerrokselta: momentti = mikä laki valtuuttaa menon, COFOG = mikä tehtäväalue, tulotäydennys = kuntatason tulot, hankinnat = minkä viraston perustamislaki ohjaa hankintayksikköä. Ne harvoin osuvat samaan säädökseen, mutta kun osuvat, kyse on samasta eurosta. Instituutioiden osuus on additiivinen, koska instituutiovarallisuus (eläkerahastot, valtion erityisrahoitus, varautumisrahastot) on aidosti erillinen varallisuusmassa — ei julkista budjettia. Vuosivirta lasketaan instituutiokohtaisella payout-kertoimella.
Vuoden 2024 toteuma (nettokertymä) haettu Valtion talous -rajapinnasta. 572 momenttia kytketty valtuuttaviin lakeihin kolmessa vaiheessa: (1) TAE-selvitysosien Finlex-hyperlinkit budjetti.vm.fi:stä, (2) deterministiset säännöt (ALV-momentit, jäsenmaksut ym.), (3) agenttiavusteinen täydennys.
Tilastokeskuksen StatFin-rajapinnasta haettu julkisyhteisöjen menot tehtävittäin (COFOG-luokitus, 2023). Kattaa valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja sosiaaliturvarahastojen menot — yhteensä 153 mrd €. 69 COFOG-alaluokkaa kytketty 67 lakiin. Kategorian budjetti jaetaan lakien kesken: (1) Kelan ja ETK:n etuusdata antaa painot suurimmille kategorioille, (2) valtion momenttien budjetti toimii intra-kategorian painona, (3) loput jaetaan tasan.
18 instituutiota joiden hallinnoima varallisuus, vastuukanta tai läpivirtaus altistuu ohjauslaeille. Yhteensä 521 mrd € (AUM/vastuukanta). Viisi kategoriaa:
Kukin instituutio kytketty ohjauslakeihinsa reunatyypeillä: governed_by (perustamislaki), operates_under (toimintalaki), regulated_by (valvontalaki). Laitoksen koko AUM propagoituu kaikkiin kytkettyihin lakeihin — hallinnointivirhe yhdessä laissa altistaa koko varallisuuden.
Tutkihankintoja.fi:n laskuaineisto (2025, täysi vuosi). Valtion hankinnat 4,7 mrd € jaettu hankintayksikkö → organisaatiolaki -kytkennällä: kukin hankintayksikkö (esim. Väylävirasto, THL, Valtori) on kytketty perustamislakiinsa. Yhteensä 65 yksikköä kytketty 50 lakiin (100 % valtion hankintavolyymistä). Ei kata kuntia eikä hyvinvointialueita.
PageRank-tyyppinen leviämislaskenta yhdistetyllä budjetilla. Budjetti jakautuu viittausten ulosasteen mukaan — laki joka viittaa 50 lakiin jakaa painonsa viiteenkymmeneen osaan. Mittaa mihin raha virtaa ja kerääntyy. Kaava: R(v) = budjetti(v) + 0,3 × Σ(R(u)/ulosaste(u)).
Katz-keskeisyys yhdistetyllä budjetilla. Jokainen viittaus kantaa koko budjetin — ei jakoa ulosasteen mukaan, vain eksponentiaalinen vaimennus etäisyyden mukaan. Mittaa rakenteellista kuormitusta: kuinka paljon rahaa romahtaa, jos tämä laki rikkoutuu. Esimerkki: Hallintolaki (2003/434) ohjaa 0 € suoraa rahaa, mutta sen PageRank-virtapaino on 2,6 mrd € ja Katz-kuormapaino 67,7 mrd €. Tämä johtuu siitä, että jokainen hallintopäätös koko julkishallinnossa edellyttää hallintolain noudattamista — vika hallintolain mekanismissa vaarantaa koko 153 mrd € julkistalouden. α=0,031 (juuri alle spektrisäteen 1/27 ≈ 0,037).
Yhdistelmäindeksi (0–1000) joka painottaa budjettileviämää, rakenteellista keskeisyyttä ja muutoshistoriaa:
paino = √(30k + leviämä) × (1 + viittaukset)^0,6 × max(3, log₂(2 + muutokset))
Korkea järjestelmäpaino = paljon rahaa + moni laki riippuu siitä + usein muutettu. Uuden lain muutoslattia (3,0) estää uusia kriittisiä lakeja jäämästä näkymättömiin. Korkea pistemäärä ei tarkoita, että laki on "vaarallinen" — se tarkoittaa, että laki on rakenteellisesti merkittävä ja sen muutoksilla on laajat kerrannaisvaikutukset.
Lakiverkko jaetaan neljään vyöhykkeeseen Tarjanin vahvasti kytkettyjen komponenttien (SCC) algoritmilla ja BFS-saavutettavuusanalyysillä (Broder et al. 2000, Csete & Doyle 2002):
Jos budjetti keskittyy ulostuloon mutta Katz-kuormapaino ytimeen, se osoittaa rakenteellisen eron valtion toimeenpanon ja valtion kontrollin välillä.
Jokainen viittaus luokitellaan automaattisesti lähde- ja kohdesäädöksen tyypin perusteella:
Klusterointikerroin mittaa, kuinka tiheästi lakia viittaavat lait viittaavat myös toisiinsa. Matala klusterointi (<0.05) = määritelmällinen solmu (jaettu sanasto, kuten Hallintolaki). Korkea klusterointi (>0.15) = toiminnallinen ydinmoduuli (operatiivinen kokonaisuus). Tämä erottaa kantavat seinät (rakenteellinen) maalauksesta (kosmeettinen).
Kaikki 56 000 säädöstä parsittu kuudella regex-kaavalla, jotka tunnistavat asetuksenantovaltuutukset — kohdat joissa eduskunta siirtää mekanismitason päätösvallan toimeenpanovallalle. Valtuutukset luokitellaan kolmeen tyyppiin:
Delegaatioaukko = valtuutusten määrä − löydettyjen lapsiasetusten määrä. Suuri aukko viittaa siihen, ettei valtuutuksia ole käytetty tai ettei lapsiasetuksia löydy Finlexin aineistosta. Delegaatiotiheys = valtuutukset / pykälien lukumäärä.
Delegaatiopaino = √(delegaatiot) × √(budjetti). Laki joka ohjaa paljon rahaa JA delegoi monta mekanismia toimeenpanovallalle on rakenteellisesti vaarallisempi kuin kumpaakaan yksinään: raha + näkymätön mekanismi = demokraattinen pimennys.
DebtRank (Battiston et al. 2012) simuloi ketjureaktiota: "Jos tämä laki lakkaa toimimasta, kuinka paljon järjestelmän Katz-painosta romahtaa tartunnan kautta?" Algoritmi levittää shokin taaksepäin viittausketjussa — jos laki B rikkoutuu, kaikki lait jotka viittaavat B:hen menettävät osan toimintakyvystään, ja tämä häiriö jatkaa leviämistä. Laskettu 500 korkeimman Katz-painon laille.
Tartuntapaino kalibroidaan kahdella periaatteella: (1) korvattavuus — kuinka nopeasti rikkinäinen säädös voidaan korvata (laki vaatii eduskunnan, asetus valtioneuvoston, päätös yksittäisen viranomaisen), ja (2) kytköstiheys — kuinka suuri osuus viittaajan toimintakyvystä riippuu kohteesta (toimivaltaperusta on lähes totaalinen riippuvuus, toimeenpanoviittaus on osittainen).
Kunkin viittaajan tartuntaosuus = tyyppikerroin / viittaajan ulosaste: laki joka viittaa kolmeen lakiin altistuu kustakin ~33 %, kun 300 lakia viittaava altistuu ~0,3 %. Jokainen solmu levittää shokin kerran (Battiston-rajoite), mikä estää kaksinkertaisen laskennan sykleissä.
Vahvistuskerroin (DebtRank / Katz) paljastaa lait joiden tartuntapotentiaali ylittää niiden staattisen keskeisyyden. Korkea kerroin tarkoittaa, että lain epäonnistuminen käynnistää ketjureaktion joka ylittää sen oman painon moninkertaisesti.
Herkkyysanalyysi (7 skenaariota: tasapainot, konservatiiviset, aggressiiviset, vain PEER, ilman EXEC): Top-20-lista on erittäin vakaa. Spearmanin järjestyskorrelaatio top-100 välillä ρ ≥ 0,90 kaikissa skenaarioissa. Top-20-päällekkäisyys 90–100 % jopa ääritapauksissa. Kaksi rakenteellista löydöstä: (1) EXEC-viittaukset (26 % kaikista) eivät vaikuta rankingiin lainkaan (ilman EXEC vs. perustaso: ρ = 1,000) — toimeenpanopäätökset ovat rakenteellista kohinaa. (2) Tasapainotettu skenaario (kaikki tyypit = 1,0) vs. perustaso: ρ = 0,991 — viittaustyyppien erottelu tuskin muuttaa tulosta. Verkon topologinen asema dominoi, ei parametrivalinnat.
Lakikartta mittaa fiskaalista topologiaa: mitkä lait kantavat eniten rahaa ja mihin ne kytkeytyvät. Se ei mittaa kognitiivista pääomaa (tietoa, osaamista), sosiaalista pääomaa (luottamusta, yhteistyökykyä), demografista pääomaa (väestörakennetta) eikä moraalista pääomaa (instituutioiden uskottavuutta). Nämä näkymättömät pääomavarannot voivat olla ratkaisevampia kuin fiskaaliset — mutta niitä ei voi lukea lainsäädännöstä eikä budjettidatasta. Lakikartta on yksi analyyttinen kerros, ei kokonaisarvio.