--- title: "MeV 2.0: korjausvalta" subtitle: "Valta muuttaa haitallisen järjestelyn oletusarvo" author: "Elias Kunnas" description: "Sitova korjauspäätös yhdistää riippumattoman vahvistuksen, korvaavan säännön, rahoitetun toteutuksen ja voimaantulon. Kiireellinen turvaamistoimi suojaa siirtymää." canonical: "https://mekanismirealismi.fi/mev-2" url: "https://mekanismirealismi.fi/mev-2.md" date_published: "2026-02-27" date_modified: "2026-09-14" llms_txt: "https://mekanismirealismi.fi/llms.txt" --- # MeV 2.0: korjausvalta Valta muuttaa haitallisen järjestelyn oletusarvo Elias Kunnas ## Teesi **MeV 2.0 antaa yhteiskunnalle vallan korjata haitallinen mekanismi myös silloin, kun sen ylläpitäjät hyötyvät jatkamisesta.** Riippumattomasti vahvistettu korjauspäätös muuttaa järjestelyn oletusarvon: määräajan päättyessä toteutetaan nimetty, resursoitu korjaus. ## Kun havainto ja vastine eivät riitä Ajatellaan tukijärjestelmää, jonka tiedetään palkitsevan kustannusten kasvattamista. Hyödyt keskittyvät tuensaajille, kulut jakautuvat veronmaksajille ja korjaamisen poliittinen kustannus osuu heti. Ministeri voi tunnustaa kannustinongelman ja jatkaa järjestelyä. Seuraava ministeri perii saman asetelman. [MeV 1.0](mekanismivirasto.md) tekee päätöksen, perustelut ja seuraukset näkyviksi. Se rakentaa analyysin, vaihtoehdot ja seurannan. Kun haitallisen rakenteen jatkaminen säilyy silti helpoimpana toimintana, tarvitaan valta muuttaa tätä oletusarvoa. **MeV 2.0:n ydin on sitova korjauspäätös.** Se yhdistää toimivan vaihtoehdon, itsenäisen vahvistuksen, toteutusvastuun ja etukäteen määrätyn voimaantulon. Kiireellisiin tapauksiin kuuluu lyhyt turvaamistoimi. Tavallinen korjaaminen toimii jatkuvasti. ## Miksi korjauspäätös sisältää myös korvaavan järjestelyn? Vanhan säännön pysäyttäminen siirtää vallan kysymykseen siitä, mitä tilalle tehdään. Jos palvelu, sopimus tai rahoitus jää odottamaan tätä ratkaisua, keskeytys voi tuottaa uuden vahingon ja samalla antaa vanhan järjestelyn puolustajille mahdollisuuden vaatia sen palauttamista. Siksi sitova korjaus sisältää toteutettavan seuraavan toimintatilan. Sen vaikutuksia verrataan myös odottamiseen ja kevyempään muutokseen. Rahoitus, henkilöstö, tietoyhteydet ja jatkuvuus ovat osa samaa päätöstä. Riippumaton vahvistus tarkastaa, että esitetty seuraus todella vastaa todettua vikaa ja että toteutus on mahdollinen. Arvioijan oman esityksen erillinen vahvistaminen vähentää sen valtaa toimia yksin sekä syyväitteen tekijänä että korjauksen määrääjänä. Määräajat ja viivästykseen kohdistuva oikeusreitti puolestaan rajoittavat sitä, että vahvistamisesta tulee pysyvä tapa olla ratkaisematta asiaa. Toimivallan raja, päätös ja myöhempi vaikutus voidaan kaikki saattaa tarkasteluun. ## Korjaustoimivalta perustetaan perustuslailla MeV 2.0:n perustuslaillinen valtuutus antaa virastolle oikeuden korjata yksilöityjä julkisen vallan kannustin-, rahoitus-, tiedonkulku- ja vastuurakenteita. Valtuutus kattaa tarvittaessa säännöksen soveltamisen rajaamisen, korvaavan menettelyn määräämisen ja haitallisen järjestelyn vaiheittaisen lopettamisen. Perustuslakiin kirjataan toimivallan ala, riippumaton vahvistaminen, muutoksenhaku ja eduskunnan suhde korjauspäätökseen. Täydentävä laki määrää käsittelyn, palvelujen jatkuvuuden, resursoinnin ja toimeenpanon. Korjaustoimivalta kohdistuu julkiseen järjestelyyn ja sen tulevaan soveltamiseen. Yksittäisen henkilön rangaistus, vastuu tai etuuden takaisinperintä ratkaistaan niitä koskevassa oikeusmenettelyssä. Nykyisen perustuslain 3 § sijoittaa lainsäädäntö- ja budjettivallan eduskunnalle. Tämän jaon muuttaminen kuuluu 2.0:n perustamispäätökseen. Perustuslain 73 § tarjoaa muutokselle vaalien yli ulottuvan ja kiireelliseksi julistetun säätämismenettelyn. [1](#lahde-perustuslaki) Korjausvaltuutuksen yhteydessä ratkaistaan myös suhde perusoikeuksiin, EU-oikeuteen ja Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin. Toimivallan laajentaminen sekä MeV:n oman valvonnan ja muutoksenhaun muuttaminen tehdään erillisellä valtiosääntöpäätöksellä. ## Mihin sitova korjaus perustuu MeV voi esittää sitovaa korjausta, kun yksilöity julkinen järjestely tuottaa olennaista ja jatkuvaa haittaa tai uhkaa yhteiskunnan pitkän aikavälin toimintakykyä, ja kun tavallinen korjausreitti on osoittautunut riittämättömäksi. Välitön vakava vaara käsitellään kiireellisessä menettelyssä. Esitys osoittaa haitan tuottavan mekanismin, riittämättömäksi jääneen aiemman käsittelyn ja toimeenpantavan korjauksen. Ratkaisua verrataan jatkamiseen, kevyempään muutokseen ja muihin toteuttamiskelpoisiin vaihtoehtoihin. Mukaan lasketaan toimen omat kustannukset, odottamisen haitat, siirtymä, jakautuminen ja epävarmuus. Näytön vaatimustaso kasvaa toimen laajuuden ja peruuttamattomuuden mukana. Pelkkä tavoitteesta jääminen ohjaa ensin diagnoosiin. Hyödyllinen mutta riittämätön järjestely voi tarvita lisäkapasiteettia; väärän kannustimen tuottava järjestely uuden säännön. Korjauspäätös valitsee toimen tämän eron perusteella. Parempien ratkaisujen etsintä jatkuu koko ajan 1.0:n työssä. Laaja uusi toimintapolitiikka, johon ei liity sitovan korjauksen edellyttämää haittaa, etenee julkiseen valintaan, kokeiluun ja tavalliseen toteutuspäätökseen. ## Riippumaton vahvistus tekee esityksestä päätöksen MeV julkaisee korjausesityksen ja kuulee vaikutusten kohteita 30 vuorokauden ajan. Aineisto sisältää vaihtoehdot, vastamallit, vaikutukset, rahoituksen, siirtymän ja sovellettavaksi tulevan sääntötekstin. Salassa pidettävän näytön yhteys julkiseen perusteluun tarkastetaan suojatussa menettelyssä. Sitovan päätöksen vahvistaa **kolmijäseninen riippumaton ratkaisukokoonpano**. Siihen kuuluu oikeudellinen, kausaalianalyyttinen ja toimeenpanon asiantuntemus. Jäsenet arvotaan osaamisryhmittäin julkisesta pätevyysrekisteristä esteellisyyksien tarkistamisen jälkeen. Rekisterin nimitykset vahvistaa eduskunta kansainvälisen avoimen haun perusteella seitsemän vuoden kertakausiksi. Rekisteri pidetään erillään MeV:n johtokunnasta ja valvontalautakunnasta. Ratkaisukokoonpano tutkii toimivallan, näytön, vertailun, jatkuvuuden ja toteutettavuuden. Se voi vahvistaa esityksen, rajata sen, palauttaa sen täydennettäväksi tai hylätä sen. Olennaisesti muuttunut ratkaisu kuullaan muutoksen laajuudessa ennen vahvistamista. Ratkaisu perusteluineen julkaistaan. Eriävä kanta kulkee päätöksen mukana. Ratkaisukokoonpano päättää asian 30 vuorokaudessa kuulemisen päättymisestä. Yksi enintään 30 vuorokauden jatkoaika voidaan myöntää yksilöidyn lisäselvityksen vuoksi. Asianosainen voi saattaa päätöksenteon viivästymisen kiireellisesti korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Vahvistettu päätös on muutoksenhakukelpoinen. Perustamislaki antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimivallan tutkia sen lainmukaisuus ja näytölliset edellytykset sekä määrätä väliaikaisesta keskeyttämisestä. Muutoksenhaku käsitellään kiireellisenä. Tuomioistuin ratkaisee erikseen, miten asian käsittely vaikuttaa voimaantuloon. ## Päätös sisältää uuden toimintatilan Korjauspäätös yksilöi muutettavan säännöksen tai menettelyn ja sen tilalle tulevan järjestelyn. Toimeenpanosta vastaava viranomainen, tarvittavat sopimukset, tiedonsiirrot, henkilöstö ja määrärahapäätökset vahvistetaan ennen voimaantuloa. Päätöksen rakenne on sama riippumatta siitä, muutetaanko rahoituskaavaa, puretaanko väärä kannustin vai lopetetaanko toiminta: | Päätöksen osa | Mitä se määrää | |----|----| | Kohde | Yksilöity sääntö, toiminto ja vaikutusten piiri. | | Muutos | Sovellettava korvaava sääntö tai vaiheittainen lopetus. | | Toteutus | Vastuullinen viranomainen, resurssit ja määräajat. | | Jatkuvuus | Välttämättömät palvelut, olemassa olevat sitoumukset ja siirtymä. | | Seuranta | Odotettu vaikutus, tarkastusajankohta ja varoitusrajat. | | Paluu | Toimiva varajärjestely, sen käynnistäjä ja rahoitus. | Korjausten rahoitusta varten perustetaan eduskunnan päättämä korjausvaranto. Päätös voi käyttää varantoa vain sen laissa ja talousarviossa määriteltyihin tarkoituksiin. Voimaantulon tarkastuksessa on osoitettava, että tarvittava rahoitus on käytettävissä. Resurssien puutteessa ratkaisukokoonpano valitsee rahoitetun, pienemmän toteutuksen tai määrää uuden voimaantulopäivän ja rahoituspäätöksen takarajan. Rahoittamattomaksi jäänyt velvoite palaa tämän määräajan päättyessä ratkaisukokoonpanolle ja eduskunnan budjettikäsittelyyn. **Lakkautettavalle tehtävälle nimetään myös se, mitä tapahtuu seuraavana päivänä.** Etuuspäätökset, keskeneräiset palvelut, hankintasopimukset ja henkilöstö siirtyvät päätöksessä määrätyllä tavalla. Toiminnan tilalle tuleva järjestely testataan ennen vastuun siirtymistä. ## Oletusarvon muuttuminen ja eduskunnan päätös Vahvistettu korjauspäätös tulee voimaan 90 vuorokauden kuluttua julkaisemisesta tai päätöksessä yksilöitynä myöhempänä ajankohtana. Toimeenpanon valmistelu alkaa heti. Riippumaton tarkastaja varmistaa voimaantulon edellytykset. Eduskunta voi ennen tätä säätää korvaavan korjauksen. Jos eduskunta haluaa jatkaa olennaisesti ennallaan järjestelyä, jonka vahvistettu päätös on osoittanut haitalliseksi, jatkaminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä. Jatkamispäätös yksilöi perustelut, ennakoidut seuraukset, vastuuministerin ja enintään kahden vuoden voimassaolon. Eduskunnan päätöksen puuttuessa vahvistettu korjaus tulee voimaan aikataulunsa mukaisesti. Tällöin valmistelijan tai nykyisen edunsaajan viivyttely menettää kykynsä säilyttää järjestely ennallaan. Voimaantulon jälkeen korjaus on voimassa oleva järjestely. Sen vaikutuksia seurataan samalla tavalla kuin muita mekanismeja. Uusi olennainen näyttö käynnistää oikaisun tai uuden korjauspäätöksen. Tuomioistuin voi kumota lainvastaisen päätöksen. Eduskunta voi säätää uuden ratkaisun perustuslaissa määrätyllä menettelyllä. ## Miltä sitova korjaus näyttää? Jatketaan [1.0:n kuvitteellista palvelutapausta](mekanismivirasto.md#rahoitusmallin-korjaus-kaytannossa). Oletetaan kokeilun osoittaneen, että uusi maksumalli parantaa asiakkaiden toimintakykyä, säilyttää saatavuuden ja vähentää kokonaiskustannusta. Tavallinen käsittely on silti jättänyt olennaista, jatkuvaa haittaa tuottavan vanhan rahoitussäännön voimaan. Tuottajat hyötyvät ylimääräisestä laskutuksesta ja vastustavat muutosta. MeV:n korjausesitys sisältää uuden maksusäännön, tarpeen arvioinnin menettelyn, saatavuusvelvoitteen, tulososan tarkastuksen ja seurannan, joka kattaa myös hylätyt asiakkaat. Se nimeää rahoitusviranomaisen vastuuseen sääntömuutoksesta, tilaajat uusista sopimuksista ja riippumattoman arvioijan vaikutusten tarkastamisesta. Siirtymämenot eritellään ja rahoituksen lähde osoitetaan. Riippumaton ratkaisukokoonpano tutkii myös vastanäytön: johtuiko kokeilun tulos helpommista asiakkaista, siirtyikö kustannus omaisille tai syntyikö vaara palvelun jatkuvuudelle? Vahvistaminen edellyttää, että korjaus kestää olennaiset vaihtoehtoiset selitykset ja että sen toteutus on rahoitettu. Eriävä arvio säilyy päätöksen mukana. Vahvistettu päätös määrää, mistä päivästä uutta sääntöä sovelletaan ja miten olemassa olevat hoitosuhteet siirtyvät. Sopimusten muutokset, tietojärjestelmä ja henkilöstön ohjeistus tarkastetaan ennen aloitusta. Päätöksen varamenettely turvaa palvelun, jos uusi maksatus ei toimi. Voimaantulo noudattaa edellä määritettyä määräaikaa tai perusteltua myöhempää päivää. Eduskunnan vaihtoehdot ja muutoksenhaku määräytyvät saman korjausmenettelyn mukaan. Kun vahvistamisen, rahoituksen ja voimaantulon ehdot täyttyvät, vanhan säännön ylläpitäjän passiivisuus lakkaa estämästä muutosta. Myöhempi näyttö asiakasvalikoinnista tai heikentyneestä toimintakyvystä käynnistää uuden korjauksen, nyt myös MeV:n määräämään järjestelyyn. ## Kiireellinen turvaamistoimi MeV voi määrätä välittömän turvaamistoimen, kun yksilöidyn mekanismin jatkuminen aiheuttaa vakavan ja vaikeasti palautuvan vaaran ennen tavallisen menettelyn päättymistä. Esitys osoittaa syy-yhteyden, kiireen ja sen, miksi valittu toimi vähentää vaaraa verrattuna odottamiseen. Turvaamistoimi voi esimerkiksi pysäyttää uusien haitallisten sitoumusten tekemisen, rajata vaarallisen soveltamistavan tai ottaa käyttöön ennalta valmistellun varamenettelyn. Välttämätön palvelutuotanto ja sen rahoitus turvataan päätöksessä. MeV:n väliaikainen päätös on voimassa enintään seitsemän vuorokautta. Riippumaton ratkaisukokoonpano vahvistaa, muuttaa tai päättää sen tässä ajassa. Vahvistettu toimi kestää enintään 30 vuorokautta kerrallaan ja yhteensä 180 vuorokautta samaa mekanismia ja olennaisesti samoja perusteita kohti. Jokainen jatko edellyttää uutta näyttöä ja riippumatonta ratkaisua. Tänä aikana valmistellaan pysyvä korjaus. Turvaamistoimen päättyessä sovelletaan voimaan tullutta korjauspäätöstä tai eduskunnan säätämää ratkaisua. Muussa tapauksessa aiempi oikeustila palautuu päätökseen sisältyvän siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Myös enintään 30 vuorokauden palautussiirtymä sisältyy 180 vuorokauden kokonaisrajaan. Alkuperäinen päätös nimeää palautuksen vastuullisen toteuttajan ja resurssit. Tätä määräaikaa valvotaan mekanismikohtaisesti. Asian nimeäminen uudelleen tai siirtäminen toiseen menettelyyn ei aloita kelloa alusta. Uusi, olennaisesti erilainen vaara käsitellään omine näyttöineen. ## Hälytyksestä harkittuun toimeen Velka, väestökehitys, infrastruktuurin kunto ja palvelujen saatavuus voivat osoittaa kasvavaa järjestelmäriskiä. Ne käynnistävät tutkimuksen ja valmistautumisen. Sitova toimi perustuu yksilöityyn mekanismiin ja sen korjaukseen. Siksi MeV:n julkaisemien hälytysten määrä ei laajenna viraston toimivaltaa. Korjauspäätöksen ja turvaamistoimen edellytykset määrätään etukäteen, ja niiden täyttymisen arvioi erillinen ratkaisija. Laskentamenetelmien muutokset julkaistaan, versioidaan ja koetellaan ennen käyttöä. Myös toimen omia seurauksia mitataan. Jos päätös siirtää haitan muualle, heikentää kriittistä palvelua tai menettää näyttöpohjansa, asia palaa kiireellisesti ratkaisukokoonpanolle. Se voi korjata toimen, pysäyttää sen tai käynnistää päätöksessä määrätyn varajärjestelyn. ## MeV 2.0:n jälkeen: telokraattinen hallitusmuoto **MeV 2.0 antaa vallan korjata mekanismeja. Telokratia järjestää koko valtion etsimään ja toteuttamaan parempia toimintatapoja yhteisen päämäärän suuntaan.** MeV:n rakentama analyysi, vaihtoehtojen kehittäminen, toimeenpanoseuranta ja korjausvalta muodostavat tämän hallitusmuodon perustavia kyvykkyyksiä. [Telokratian](telokratia.md) päämäärä on yhteiskunnan ja sivilisaation pitkäjänteinen kukoistus: elämän, osaamisen, toimintakyvyn ja uuden rakentamisen edellytysten vahvistaminen yli sukupolvien. Valtion tehtävät ja voimavarat järjestetään tämän päämäärän ympärille. Myös hallitusmuotoa arvioidaan sen mukaan, kuinka hyvin se pystyy toteuttamaan tehtävänsä. ### Yhteinen suunta ja voimavarojen käyttö Telokraattinen valtio sovittaa lainsäädännön, julkiset palvelut, tutkimuksen, infrastruktuurin ja investoinnit yhteiseen pitkän aikavälin suuntaan. Vaihtoehtoja verrataan niiden koko vaikutusketjun perusteella: mitä rakennetaan, mitä kuluu, kuka kantaa siirtymän kustannukset ja miten yhteiskunnan tuleva toimintakyky muuttuu. Kokonaisuudelle nimetään strateginen vastuu. Sen käytössä ovat riippumattomat kausaalimallit, keskenään kilpailevat suunnitelmat ja näkyvä arvio voimavarojen riittävyydestä. Päätös kokoaa yhteisen toteutusohjelman, tarvittavan rahoituksen sekä toimivallan sovittaa hallinnonalojen työtä yhteen. Toteutusta seurataan yhteiskunnallisesta vaikutuksesta käsin. ### Rakentaminen tavallisena valtion tehtävänä Tarkastellaan tilannetta, jossa koulutus, tutkimus, energia ja infrastruktuuri täyttävät kukin omat tavoitteensa. Niiden yhteinen uudistus voisi silti avata yhteiskunnalle merkittävästi paremman kehitysuran: uutta osaamista, tuotantoa ja teknologista kyvykkyyttä. Telokraattisessa hallinnossa tällainen mahdollisuus saa tekijän, vaihtoehtojen vertailun ja rahoitetun toteutuspolun. Parempien järjestelyjen kehittämiseen varataan jatkuva kapasiteetti. Uutta tietoa hankitaan tutkimuksella, kokeiluilla ja käytännön toteutuksella. Päätöksentekijä ratkaisee vertailussa jäljelle jäävät valinnat ja vastaa niiden seurauksista. Toimivia malleja laajennetaan, virheellisiä muutetaan ja epäonnistuneet hankkeet korvataan. Myös kadonneet mahdollisuudet ja liian vähäinen uudistuminen kuuluvat arviointiin. ### Valtiosääntö suunnittelun kohteena Hallitusmuodon uudistaminen avaa päätöksenteon perusrakenteen: miten johto valitaan, mistä se vastaa, miten valta ja budjetti jaetaan ja millä menettelyllä epäonnistuva järjestely vaihdetaan. Eduskunnan, hallituksen, tuomioistuinten, hallinnonalojen ja MeV:n tehtävät voidaan järjestää uudelleen tämän kokonaisuuden osiksi. Toimiva siirtymä ylläpitää palveluja, turvallisuutta, sitoumuksia ja kykyä korjata virheitä samalla kun uusi rakenne otetaan käyttöön. Valtaa kohdennetaan yhdessä havaintokyvyn, osaamisen, resurssien ja vastuun kanssa. Riippumaton tiedontuotanto, vastamallit ja toimeenpanon tarkastus tekevät johdon virheet havaittaviksi. Etukäteen määritetyt menettelyt muuttavat havaintojen perusteella toimintaa, johtoa ja tarvittaessa itse instituutiota. ### Järjestelmä parantaa myös ohjaustaan Telokraattinen hallinto arvioi myös tapaansa löytää tavoitteita ja vaihtoehtoja, valita hankkeita, oppia toteumista ja vaihtaa toimimattomia rakenteita. Valtiosäännön muuttamiselle rakennetaan oma perusteltu, päätöksentekoon kytketty reitti. Instituutioiden säilyttäminen, yhdistäminen, korvaaminen ja lopettaminen ratkaistaan vertaamalla niiden vaikutusta ja muutoksen toteutettavuutta. [Tavoitteesta politiikkaan etenevä suunnittelu](https://kunnas.com/articles/from-telos-to-policy) yhdistää pitkän aikavälin päämäärän, vaihtoehtojen etsinnän, päätösvallan, resurssit ja havaituista seurauksista oppimisen. **Päämäärä on hallitusmuoto, jonka kyky parantaa yhteiskuntaa ja omaa toimintaansa kasvaa käytössä.** MeV 1.0:n perustamista, 2.0:n korjausvaltaa ja telokraattista hallitusmuotoa kehitetään rinnakkain. Toteutus valitaan avautuvan mahdollisuuden mukaan. Laaja uudistus voi rakentaa nämä kyvykkyydet yhdessä; ensimmäinen toimiva MeV antaa niitä käyttöön jo aikaisemmin. ## Oikeudellinen lähtökohta 1\. [Suomen perustuslaki 731/1999](https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731), erityisesti 3, 21, 73, 80 ja 83 §. Nykyinen toimivaltajako ja sen muuttamisen menettely.