---
title: "Lausunnot"
subtitle: "Mekanismitesti sovellettuna lausuntopalvelu-vastauksissa, 2026"
author: "Elias Kunnas"
description: "Kaikki 50 mekanismirealismi-näkökulmasta annettua lausuntoa 19 viranomaiselle lausuntopalvelu.fi:n kautta vuonna 2026."
canonical: "https://mekanismirealismi.fi/lausunnot/"
url: "https://mekanismirealismi.fi/lausunnot/index.md"
llms_txt: "https://mekanismirealismi.fi/llms.txt"
---
# Lausunnot
Mekanismitesti sovellettuna lausuntopalvelu-vastauksissa, 2026
*Elias Kunnas*
Tällä sivulla on jokainen lausunto, jonka olen jättänyt lausuntopalvelu.fi:n kautta – yhteensä **50 lausuntoa 19 eri viranomaiselle** välillä 18.5.2026–15.8.2026. Kohteina ovat hallituksen esitysten luonnokset, asetusluonnokset, viranomaismääräykset, suositusluonnokset ja ohjelma-asiakirjat. Kukin lausunto testaa esityksen kannustin-, rahoitus-, markkina- ja toimeenpanomekanismit suhteessa esityksen itse julkilausumaan tavoitteeseen.
**Lausunnot vs. täydet mekanismitestit.** Lausunnot ovat lausuntopalvelun rajoissa tehtyjä mekanismianalyysejä – kevyempi muoto kuin täydet mekanismitestit. Niiden tehtävä on viedä mekanismikysymys osaksi esityksen virallista valmistelua sillä hetkellä, kun se on vielä avoinna.
Täydet mekanismitestit (yhdeksän hallituksen esityksen analyysi, meta-analyysi rakenteellisista toistuvista virheistä ja lakikartta-työkalu, joka kattaa 92 000 säädöstä) on koottu osoitteeseen [**/mev/**](/mev/index.md).
Lausunnot on ryhmitelty vastaanottavan viranomaisen mukaan, koska se kertoo suoraan sen, mitä sivu on tarkoitettu osoittamaan: mekanismitestiä on sovellettu koko valtionhallinnon leveydeltä, ei yhdellä hallinnonalalla. Kunkin viranomaisen sisällä lausunnot ovat uusimmasta vanhimpaan.
Kaikki lausunnot ovat julkisia lausuntopalvelu.fi:ssä. Näistä **12** on avattavissa tällä sivulla laajempina: **9** sisältää koko lähetetyn lausunnon, **3** on julkaistu tiivistelmä. Muut on lueteltu tunnistetietoineen, ja niistä on linkki viralliselle lausuntosivulle silloin kun linkki on varmennettu.
## Sosiaali- ja terveysministeriö 8 lausuntoa
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lääkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä asetusluonnoksesta lääkeasetuksen muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/34687/2025 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/20549/2026 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Kansaneläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 1 momentin kumoamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/32762/2025 · jätetty 2.6.2026 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/35729/2023 · jätetty 30.5.2026 Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi lapsen erityisestä suojelusta ja siihen liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/18098/2025 · jätetty 30.5.2026 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle apteekkitoiminnan kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/14215/2025 · jätetty 30.5.2026 Hallituksen esitysluonnos laiksi terveydenhuoltolain 51 §:n muuttamisesta (digitaalinen hoidon tarpeen arvio) Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/2774/2026 · jätetty 30.5.2026
### Yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttaminen (OVE-rajaus) koko teksti Sosiaali- ja terveysministeriö · VN/12191/2026 · jätetty 21.5.2026
### Mitä esitettiin
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esitys korjaa yleistukilain (HE 112/2025 vp) alkuperäisessä valmistelussa tunnistamatta jääneen etuusinteraktion: osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE) ei otettaisi tarveharkinnan tulona huomioon niiden kohdalla, jotka ovat saaneet OVE-päätöksen ennen 16.1.2026 – sitä päivää, jolloin presidentti vahvisti yleistukea koskevat lait.
Taustalla on eduskunnan lausuma EV 35/2026 vp ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 1/2026 vp, jossa valiokunta nimenomaisesti totesi, ettei hallituksen esityksessä HE 112/2025 vp ole käsitelty erikseen OVE:n vaikutuksia yleistukeen – vaikka PAM ry nosti saman asian jo lausuntokierroksella toukokuussa 2025. SISU-mikrosimuloinnissa jäi myös laskentavirhe, joka kasvatti säästöarviota 4,1 miljoonalla eurolla.
Lausunnon kärki: rajauspäivän 16.1.2026 perustelu yhdistää muodollisen lainvahvistushetken ja tosiasiallisen tietoisuuden käsitteet, jotka eivät ole identtisiä – lausunto vaatii rajapäiväherkkyysanalyysiä neljällä vaihtoehdolla sekä tarkistuspisteen, jotta vastaava etuusinteraktio ei ohitu tulevissa valmisteluissa.
### Lausunto
LAUSUNTO Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta YLEISTÄ Esitysluonnos rajaa yleistukilain (HE 112/2025 vp) tarveharkinnan muutoksen siten, että osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE) ei oteta huomioon tarveharkinnan tulona, jos OVE-päätös on annettu ennen 16.1.2026. Rajaus perustuu siihen ajankohtaan, jolloin tasavallan presidentti vahvisti yleistukea koskevat lait. Esityksen tausta on eduskunnan lausuma EV 35/2026 vp, jonka mukaan valtioneuvoston tulee selvittää OVE-päätöksen tehneitä henkilöitä koskevat tarveharkinnan ennakoimattomat vaikutukset ja tuoda kevätistuntokauden 2026 aikana eduskunnan käsiteltäväksi tarvittavat muutokset. Lausunto kohdistuu kahteen asiaan, jotka esitysluonnos itse tuo esiin mutta jättää avoimeksi: 1. Rajauspäivän 16.1.2026 ja tosiasiallisen tietämyksen välinen suhde – ja tästä seuraavan rajan herkkyys vaihtoehtoisille rajausajankohdille. 2. Alkuperäisen vaikutusarvioinnin tarkistusmekanismin puute – esitysluonnos kuvaa konkreettisen tapauksen, jossa lausuntopalautteessa nostettu etuusinteraktio ei johtanut erilliseen vaikutusarvioon eikä SISU-laskennassa huomioitu OVE:n vaikutusta tarveharkinnan tulona. Lausunnonantaja on riippumaton analyytikko. Yleistukilain ja siihen liittyvien etuusinteraktioiden mekanismitarkastelua on tehty osoitteessa https://mekanismirealismi.fi/mev/he-112-2025-yleistuki. 1. RAJAUSPÄIVÄN 16.1.2026 PERUSTELU JA RAJAPÄIVÄHERKKYYS Esitysluonnos perustelee rajauspäivää sillä, että ennen 16.1.2026 OVE-päätöksen saaneilla "ei ole ollut tietoa mainitun eläkkeen vaikutuksesta yleistukeen ottaen huomioon, että yleistukilaki vahvistettiin 16.1.2026 tulemaan voimaan 1.5.2026", ja että 16.1.2026 tai sen jälkeen päätöksen saaneet "on voinut halutessaan perua eläkkeen kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta". Perustelu yhdistää kaksi käsitettä, jotka eivät ole identtisiä: a) Yleistukilain muodollinen vahvistaminen 16.1.2026, joka on objektiivisesti todennettavissa oleva ajankohta. b) OVE-hakijan tai OVE-päätöksen saaneen henkilön tosiasiallinen tieto siitä, että OVE pienentää yleistukea, sekä realistinen mahdollisuus tehdä päätöksensä uudelleen kolmen kuukauden peruuttamisaikaa hyödyntäen. Näiden välinen aika ei ole nollasuuruinen. Yleistukilain vahvistamisesta ja yleistuen yleisistä ehdoista on tiedotettu julkisesti, ja OVE:n huomioon ottamisesta yleistuen tarveharkinnassa on ollut julkista tietoa keväällä 2026. Esitysluonnos ei kuitenkaan yksilöi, milloin, millä kanavilla ja millä sisällöllä tieto kohdennettiin niille henkilöille, jotka olivat jo saaneet OVE-päätöksen 16.1.2026 jälkeen ja joiden kolmen kuukauden peruutusaika oli käynnissä. Ehdotan, että jatkovalmistelussa esitetään rajapäiväherkkyys vähintään seuraavien vaihtoehtojen osalta: – 16.1.2026 (luonnoksen rajaus, yleistukilain vahvistaminen); – 27.3.2026 (StVM 1/2026 vp, jossa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta nimenomaisesti käsitteli OVE–yleistuki-vaikutusta ja esitti korjaavaa lausumaa); – 16.4.2026 (eduskunnan EV 35/2026 vp -lausuman antaminen); – 30.4.2026 mennessä annettu OVE-päätös (eli ennen yleistukilain voimaantuloa 1.5.2026). Kunkin vaihtoehdon osalta esitettäisiin: kohderyhmän henkilömäärä, yleistukimenon muutos, vaikutus asumistukeen ja toimeentulotukeen, Kelan toimeenpanovaikutus sekä arvio siitä, syntyykö vaihtoehdosta strategisen OVE-hakemisen riski. 2. ALKUPERÄISEN VAIKUTUSARVIOINNIN TARKISTUSPISTE Esitysluonnos kuvaa konkreettisen tapahtumaketjun, jossa OVE:n ja yleistuen tarveharkinnan vuorovaikutus jäi huomioimatta alkuperäisessä vaikutusarvioinnissa: a) Yleistuen ensimmäisen vaiheen lausuntokierroksella (9.5.–19.6.2025) Palvelualojen ammattiliitto PAM ry totesi, että tarveharkintaa ei tule ulottaa OVE:n saajiin (HE 112/2025 vp jakso 6.2). b) Hallituksen esityksen HE 112/2025 vp mukaan "lausuntopalaute ei antanut aihetta muuttaa esitystä". OVE:n ja tarveharkinnan vuorovaikutuksesta ei laadittu erillistä vaikutusarviota. c) Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään StVM 1/2026 vp (27.3.2026), että "hallituksen esityksessä HE 112/2025 vp yleistukilaiksi ei ole käsitelty erikseen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen vaikutuksia yleistukeen tai ikääntyneiden toimeentuloon". d) Esitysluonnos toteaa, että HE 112/2025 vp:n SISU-mikrosimuloinnissa "on inhimillisen virheen takia jäänyt huomioimatta osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen tarveharkinnassa huomioiminen", ja että OVE:n huomioiminen kasvattaa aikaisemmin arvioitua etuussäästöä 4,1 miljoonalla eurolla. Ehdotan, että jatkovalmisteluun lisätään kuvaus siitä, millä menettelyllä alkuperäisessä yleistukivalmistelussa tunnistettu, mutta vaikutusarvioinnissa käsittelemättä jätetty etuusinteraktio voitiin ohittaa, ja millä menettelyllä vastaava estetään tulevissa yleistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien muutoksissa. 3. ETUUSJÄRJESTELMIEN YHTEISVAIKUTUSTEN ESITTÄMINEN Ehdotan, että esitysluonnoksen vaikutusarvioon lisätään taulukko, jossa kullekin rajapäiväherkkyyden vaihtoehdolle esitetään: yleistukimeno, yleisen asumistuen meno, toimeentulotuen meno ja näiden yhteismuutos. 4. PERUUTUSAJAN KÄYTÄNNÖN SOVELTUVUUS Peruutusajan käyttökelpoisuus etuusvaikutusta vastaan edellyttää, että henkilö tietää peruutusaikana sekä yleistukivaikutuksen suunnan että suuruusluokan. Ehdotan, että esitysluonnokseen lisätään täsmällisempi kuvaus OVE-yleistuki-kohdennetusta asiakasviestinnästä – ajankohta, kanavat ja sisältö – sekä arvio siitä, kuinka monella kohderyhmän henkilöllä peruutusaika oli tosiasiallisesti käytettävissä päätöksenteon välineenä. 5. TÄMÄN ESITYKSEN VAIKUTUSARVIOON DOKUMENTOITAVA TARKISTUSPISTE Aina kun tarveharkintaa ulotetaan etuuteen, joka käsittelee tulona toisesta järjestelmästä peruuttamatonta tai vain lyhyessä määräajassa peruttavissa olevaa päätöstä, syntyy rakenteellinen riski siitä, että lausuntopalautteessa nostettu etuusinteraktio ei käänny erilliseksi vaikutusarvioksi. Ehdotan, että tämän esityksen vaikutusarvioon kirjataan tarkistuspiste, jossa todetaan, että vastaavan vaikutusarvion tulee sisältää erikseen: (a) tosiasiallinen kohdennettu asiakasviestintä; (b) peruutusajan käytännön käytettävissä olo; (c) etuusjärjestelmien yhteisvaikutus; (d) siirtymäsäännöksen rajauspäivän herkkyys plausiibeleille vaihtoehdoille. KOKOAVA HUOMIO Esitysluonnoksen korjattava asia on rajattu – yhden voimaantulosäännöksen kohderyhmän rajaus – mutta tausta on rakenteellinen: alkuperäisessä yleistukivalmistelussa esiin nostettu etuusinteraktio jäi vaikutusarvioinnissa erillistä tarkastelua vaille, SISU-laskenta sivuutti sen, ja eduskunta edellytti korjausta jälkikäteen. Tausta-aineistoa: mekanismitesti HE 112/2025 vp, https://mekanismirealismi.fi/mev/he-112-2025-yleistuki. Lausunnonantaja: Elias Kunnas, riippumaton analyytikko Tausta-aineistoa: mekanismirealismi.fi
## Työ- ja elinkeinoministeriö 7 lausuntoa
Luonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö · VN/2321/2026 · jätetty 15.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle alustatyölaiksi Työ- ja elinkeinoministeriö · VN/32290/2024 · jätetty 15.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen vuosina 2026 ja 2027 annetun asetuksen muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö · VN/15884/2026 · jätetty 5.6.2026
### Luonnos hallituksen esitykseksi vetymarkkinalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö · VN/13206/2023 · jätetty 21.5.2026
### Mitä esitettiin
Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi vetymarkkinalaiksi. Esitys panee kansallisesti täytäntöön EU:n vuoden 2024 kaasumarkkinapaketin (direktiivi (EU) 2024/1788 ja asetus (EU) 2024/1789) ja uudistaa vetymarkkinoiden sääntelyn. Esitys säätää uuden vetymarkkinalain, päivittää maakaasumarkkinalain ja kumoaa neljä voimassa olevaa lakia. Vetyverkkojen säännellyn pääsyn täysimääräinen soveltaminen ajoittuu 1.1.2033 alkaen; sitä ennen sovelletaan neuvoteltua kolmansien osapuolten verkkoonpääsyä.
Esitys ei ole pelkkä tekninen täytäntöönpano – se sisältää useita kansallisia valintoja siitä, milloin ja millä ehdoilla Suomi siirtyy paikallisista vetyhankkeista valtakunnalliseen ja rajat ylittävään vetyinfrastruktuuriin. Esitysluonnos itse toteaa, ettei siirtoputkiin kannata investoida ilman riittävää varmuutta vedyntuotannon ja -käytön kasvusta, ja että lähes kaikki julkisesti kehitteillä olevat yli 40 teollisen kokoluokan vetyhankkeet tähtäävät tuotantoon ja loppukäyttöön samalla toimipaikalla.
Lausunnon kärki: esitys rakentaa valtakunnallisen vetyverkko-oletuksen julkaisematta vaihtoehtoiskustannusarviota – lausunto esittää seitsemän täsmennystä infrastruktuurivalintojen, kustannusten ajallisen jakamisen, sähkö-vety-integraation ja EU-velvoitteiden erottelemiseksi kansallisista politiikkavalinnoista ennen kuin polut lukittuvat.
### Lausunto
LAUSUNTO Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi vetymarkkinalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi YLEISTÄ Esitysluonnos perustelee kansallisesti laajasti kattavaa vetyinfrastruktuuria vuoteen 2035 mennessä, vaikka sen oma aineisto toteaa, ettei siirtoputkiin kannata investoida ilman merkittävää varmuutta vedyntuotannon ja -käytön kasvusta (HE s. 30) ja että Suomessa keväällä 2026 julkisesti kehitteillä olevista yli 40 teollisen kokoluokan vetyhankkeesta lähes kaikki tähtäävät vedyn tuotantoon ja loppukäyttöön samalla toimipaikalla tai sen läheisyydessä (HE s. 31). Samaan aikaan esitys mahdollistaa kansallisesti asetuksen (EU) 2024/1789 5 artiklan 3 kohdan mukaisen kustannusten ajallisen jakamisen, johon voi liittyä valtiontakaus. Näiden lähtökohtien välinen jännite on esityksen keskeinen valmisteluriski. Esitys ei ole pelkkä EU-velvoitteiden tekninen täytäntöönpano, vaan se sisältää useita kansallisia valintoja siitä, milloin ja millä ehdoilla Suomi siirtyy paikallisista ja alueellisista vetyhankkeista valtakunnalliseen ja rajat ylittävään vetyinfrastruktuuriin. Koska nämä valinnat voivat lukita sähköverkon, vetyverkon, kaukolämmön, teollisen sijoittumisen ja julkisen riskin polkuja vuosikymmeniksi, jatkovalmistelussa tulisi erottaa nykyistä selvemmin EU:n edellyttämät ratkaisut kansallisista valinnoista sekä julkaista vaihtoehtoarviot ja kustannusten ajallisen jakamisen ehdot ennen olennaisia vaiheportteja. Lausunto kohdistuu seitsemään asiaan, jotka esitysluonnos itse joko avaa avoimeksi tai jättää aineelliseksi olettamukseksi: 1. Kansallisen vetyverkkoinfrastruktuurin oletus rakennetaan ilman julkista vaihtoehtoarviointia. 2. Asetuksen (EU) 2024/1789 5 artiklan 3 kohdan mukainen kustannusten ajallinen jakaminen on mahdollistettu kansallisesti ilman ACER Recommendation 02/2025 -rajaehtoihin sitomista. 3. Esitysluonnos tekee kansallisesti harkinnanvaraisia valintoja, jotka esitetään EU-täytäntöönpanona. 4. Siirtymäkauden 2026–2032 neuvotellun pääsyn aikana ei ole määriteltyjä rajaehtoja aikaistamiselle. 5. Vetyverkon kehittämissuunnitelma on erillinen sähkön kantaverkon kehittämissuunnitelmasta. 6. Liittymisputkien kumulatiivisen pirstoutumisriskin arviointimekanismi puuttuu. 7. Rajat ylittävien vetyputkien hankeluvassa kansantaloudellinen tarkoituksenmukaisuus on muodollinen kriteeri ilman vähimmäissisältöä. \[Lausunnon täysi teksti sisältää seitsemän ehdotusta: vaihtoehtoiskustannusarvio, siirtymäkauden vaiheportit, sähkö-vety-lämpö-verkkojen koneluettava kapasiteettireskontra, asetuksen (EU) 2024/1789 5 artiklan mekanismien käyttöehdot, maantieteellisesti rajattujen vetyverkkojen kumulatiivisen vaikutuksen arviointi, rajat ylittävän vetyputken hankeluvan vähimmäissisältö sekä EU-velvoitteen ja kansallisen valinnan erottelu.\] Lausunnonantaja: Elias Kunnas, riippumaton analyytikko Tausta-aineistoa: https://mekanismirealismi.fi/datakeskus-voitot-kulut
### TEM:n virkapuheenvuoro hallitusohjelman 2027 valmisteluun – puhtaat investoinnit ja suurkuormahankkeet koko teksti Työ- ja elinkeinoministeriö · VN/12247/2026 · jätetty 20.5.2026 · lausuntopalvelu.fi
### Mitä esitettiin
Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui sidosryhmiä osallistumaan virkapuheenvuoron valmisteluun tulevan hallitusohjelmakauden pohjaksi. Virkapuheenvuoro rakentuu kolmesta päätavoitteesta: elinkeinoelämän uudistuminen, työllisyyden kasvu ja puhtaat investoinnit ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lausunto kohdistui tavoitteeseen 3 – puhtaat investoinnit – jättäen tavoitteet 1 ja 2 tarkoituksellisesti tyhjäksi terävyyden säilyttämiseksi.
Keskeinen ongelma: yli 100 MW:n suurkuormahankkeiden – datakeskukset, vetytuotanto, akkutehtaat – kokonaisvaikutuksella ei ole selvästi nimettyä omistajaa ennen kuin liittymä-, kaava- ja infrastruktuurikapasiteetti alkaa lukittua. Näkyvät hyödyt (sähkövero, kiinteistövero, työpaikat) ovat helposti laskettavissa; vaikeammin näkyvät vaikutukset – sähköhinnan niukkuustunnit, kantaverkkokustannusten kohdistus, vaihtoehtoiskäyttö – voivat ratkaista hankkeen etumerkin.
Lausunnon kärki: hallitusohjelmaan tulisi kirjata julkinen ehtoasiakirja yli 100 MW:n suurkuormahankkeille ennen kapasiteetin lukitsemista – ei uutta organisaatiota, vaan nimetty kokonaisvaikutuksen omistaja.
### Lausunto
TAVOITE 3 – PUHTAAT INVESTOINNIT EDISTÄVÄT ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA 1. ONGELMA / HAASTE Yli 100 MW:n tai samaan verkkosolmuun käytännössä kytkeytyvien suurkuormakokonaisuuksien kokonaisvaikutuksella ei nykyisin ole selvästi nimettyä omistajaa ennen kuin liittymä-, kaava- ja muu infrastruktuurikapasiteetti alkaa lukittua. Puhtaat investoinnit, datakeskukset, vetytuotanto, akkutehtaat ja muu sähköintensiivinen teollisuus kilpailevat osin samasta niukasta resurssipohjasta: kantaverkkokapasiteetista, sähköjärjestelmän joustosta, alueellisesta lämpöinfrastruktuurista, kaavoituskapasiteetista ja viranomais- ja valmistelukapasiteetista. Yksittäinen hanke voi olla Suomelle erittäin hyödyllinen, jos se tuo lisäistä tuotantoa, maksaa aiheuttamansa verkkokustannukset, joustaa niukkuustunneilla, hyödyntää hukkalämmön ja vahvistaa kotimaista teollista tai laskennallista kapasiteettia. Sama hanke voi olla haitallinen, jos se lukitsee kapasiteettia ennen tuotantoa, siirtää verkko- ja adekvaattisuuskustannuksia muille käyttäjille tai syrjäyttää korkeamman arvonlisän vaihtoehtoiskäytön samassa solmussa. Nykyinen päätöksenteko jakautuu kerroksittain: kunta käsittelee kaavan, Fingrid verkkoliitynnän, Energiavirasto tariffimetodit, kaukolämpöyhtiö lämpöjärjestelyn, Verohallinto fiskaaliset vaikutukset jälkikäteen, TEM investointipolitiikan ja VM julkistalouden vaikutukset. Kukin toimija voi hoitaa oman tehtävänsä oikein, vaikka koko hankepaketin riskikorjattu vaikutus Suomen energiapääomaan, verkkopääomaan, fiskaaliseen kantokykyyn ja teolliseen optioon jää laskematta. 1. RATKAISUT ONGELMAAN / HAASTEESEEN Hallitusohjelmaan tulisi kirjata, että yli 100 MW:n suurkuormahankkeiden eteneminen strategisina investointeina edellyttää julkista ehtoasiakirjaa ennen verkkokapasiteetin ja olennaisen julkisen infrastruktuurin lukitsemista. Ehtoasiakirjan tulisi vähintään vastata viiteen kysymykseen: 1. Lisäisyys ja aikajärjestys: mitä uutta sähköntuotantoa, joustoa tai kapasiteettia hanke mahdollistaa, millä aikataululla, ja valmistuuko se ennen kuorman täyttä energisointia? 2. Verkkokustannusten kohdistus: miten hankkeen aiheuttamat liityntä- ja laajemmat verkon vahvistuskustannukset kohdistuvat nykyisten ja kehitettävien maksurakenteiden puitteissa, ja missä määrin kustannuksia jää muiden verkonkäyttäjien kannettavaksi? 3. Niukkuustuntien jousto: onko kuormalla sopimuksellinen joustovelvoite niukkuustunneilla tai muu kustannusvastaava mekanismi sähköjärjestelmän riittävyyteen kohdistuvalle rasitukselle? 4. Hukkalämpö ja sektorikytkentä: onko hukkalämmön hyödyntäminen teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, ja jos on, onko se sidottu sopimustasolle eikä vain kuvattu investoinnin viestinnässä? 5. Vaihtoehtoiskäyttö: mitä muuta sama solmu, liittymäteho, maa-alue ja lupakapasiteetti olisi voinut mahdollistaa samassa aikaikkunassa, ja onko vertailu tehty riskikorjattuna eikä pelkkänä yleisenä makrotason arviona? Ehtoasiakirja ei korvaisi kaavoitus-, lupa-, YVA-, verkko- tai tariffiprosesseja. Sen tehtävä olisi koota niiden rajat yhteen ennen kuin yksittäisen kerroksen päätös lukitsee koko kansallisen vaihtoehtoavaruuden. Olennaista ei ole uuden organisaation nimi, vaan se, että suurkuormahankkeen kokonaisvaikutus saa nimetyn omistajan ennen kapasiteetin lukitsemista. Tausta-aineisto: Mekanismirealismi, "Kenen työ on laskea datakeskushankkeet?" (https://mekanismirealismi.fi/datakeskus-kenen-tyo).
### Luonnos hallituksen esitykseksi työllisyyspoliittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö · VN/37864/2025 · jätetty 19.5.2026
### Mitä esitettiin
Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla luodaan uusi työllisyyspoliittinen tuki yhdistyksille ja säätiöille. Esitys korvaa kuntouttavan työtoiminnan lain (KUTY) kumoamisen jälkeisen aukon: yhdistykset ja säätiöt voisivat hakea tukea järjestääkseen toimintaa etäämpänä työmarkkinoista oleville pitkäaikaistyöttömille. Osallistuminen on velvoittavaa – kieltäytyminen johtaisi korvauksettomaan määräaikaan – mutta samalla toimintaan osallistuminen kerryttää työssäolovelvoitetta ja voi palauttaa etuusoikeuden.
Esitys tunnistaa itse, että aiemman vastaavan avustuksen vaikuttavuustarkastelu ei osoittanut erityisen merkittäviä tuloksia työllistymismittareilla ja että uuden toiminnan välitön työllisyysvaikutus on lähtökohtaisesti pieni. Mekanismiriski on, että tuki tuottaa hanketoiminnan volyymia ilman seurattavaa lopputulemaa.
Lausunnon kärki: esitys sekoittaa kaksi laadullisesti eri lopputulemaa – siirtymä eteenpäin ja kohderyhmän vakauttaminen – eikä rakenna seurantakehystä, joka erottaa nämä toisistaan; lausunto esittää 9-kohtaisen seurantakehyksen ja hakuilmoitusten profiloinnin.
### Lausunto
LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI TYÖVOIMAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN, TYÖTTÖMYYSTURVALAIN JA YLEISTUKILAIN MUUTTAMISESTA (TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TUKI YHDISTYKSILLE JA SÄÄTIÖILLE) TAUSTAKYSYMYS: ONKO EHDOTUS UUDESTA TUESTA JA SILLÄ TUETTAVASTA TOIMINNASTA KANNATETTAVA? Osittain. Perustelut tiiviisti: Ehdotettu työllisyyspoliittinen tuki voi täydentää työvoimaviranomaisen keinovalikoimaa silloin, kun se kohdentuu joko avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen vieviin siirtymiin tai vaihtoehtoisesti kohderyhmän vakauttamiseen ja työttömyysetuuden jatkuvuuden turvaamiseen tilanteessa, jossa kuntouttava työtoiminta lakkautetaan. Esityksen mekanismiriski on, että tuki tuottaa ensisijaisesti hanketoiminnan volyymia ilman seurattavaa lopputulemaa kummassakaan kategoriassa. \[Lausunnon täysi teksti sisältää vastaukset kaikkiin 9 lausuntokohtaan: tuen tarkoitus ja kohderyhmä, kohdentaminen yhdistyksille ja säätiöille, tuensaajan edellytykset, tuettavan toiminnan rajoitukset, tuettava toiminta, tuen määrä ja kesto, työttömyysturva, vaikutusarviot sekä muut huomiot. Lausunto esittää 9-kohtaisen seurantakehyksen erottamaan siirtymä- ja vakauttamistavoitteet sekä hakuilmoitusten profiilit.\] Tausta-aineisto: - Ålander, Tommi ym. (2022): Syrjäytymisen ehkäisemistä ja tukea työllistymiseen. TEM julkaisuja 2022:42. - HE 108/2025 vp: Hallituksen esitys työnhakijan palveluprosessin kehittämisestä (voimaan 1.3.2026). - PeVL 2/2012 vp: Perustuslakivaliokunnan lausunto työttömyysturvan suhteellisuudesta.
### Luonnos hallituksen esitykseksi kilpailulain muuttamisesta (kilpailuneutraliteettisääntelun uudistaminen) koko teksti Työ- ja elinkeinoministeriö · VN/22263/2025 · jätetty 18.5.2026
### Mitä esitettiin
Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi kilpailulain muuttamisesta. Esitys uudistaa kilpailuneutraliteettisääntelyä luomalla julkisyhteisöille kirjallisen itsearviointivelvoitteen (30 c §) kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettavasta taloudellisesta toiminnastaan, täsmentämällä kyseisen toiminnan määritelmää (30 b §), täydentämällä kirjanpidon eriyttämistä koskevaa 30 d §:ää julkisella kuvauksella sekä luomalla KKV:lle uuden priorisointiperusteen (32 §).
Nykytilan ongelma: julkisyhteisöillä on puutteita harjoittamansa toiminnan luonteen määrittämisessä ja ne ovat saattaneet arvioida toimintojaan virheellisesti. Ruotsin Konkurrensverketin vuoden 2020 seurantatutkimus osoittaa, kuinka tapausperusteisen valvonnan pullonkaula on jo aiemmin rajannut kilpailuneutraliteettisääntelyn käytännön vaikutusta.
Lausunnon kärki: mekanismi on suunnittelultaan johdonmukainen, mutta itsearviointivelvoitteen onnistumista ei tule mitata dokumentin olemassaololla – tarvitaan nelitasoinen vaiheistettu seurantavelvoite, joka erottaa kattavuuden, laadun, valvontahyödyn ja markkinavaikutuksen.
### Lausunto
LAUSUNTO Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta (kilpailuneutraliteettisääntelyn uudistaminen) 1. YLEINEN HUOMIO: MEKANISMI ON SUUNNITTELULTAAN JOHDONMUKAINEN, MUTTA ONNISTUMISEN MITTARI PUUTTUU Esityksen valitsema mekanismi on kausaalisesti johdonmukainen sen ilmoitetun tavoitteen kanssa parantaa kilpailuneutraliteetin toteutumista. Kirjallinen itsearviointivelvoite (30 c §), kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan määritelmä (30 b §), markkinaehtoisen toiminnan vaatimus, kirjanpidon eriyttämistä koskevan 30 d §:n täydentäminen julkisella kuvauksella sekä KKV:n uusi priorisointiperuste (32 §) muodostavat tavoitteen mukaisen ohjausketjun. Mekanismiriski on kuitenkin se, että itsearviointivelvoitteen onnistuminen samaistetaan dokumentin olemassaoloon. Itsearviointi muuttuu kilpailuneutraliteetin korjausmekanismiksi vasta, jos se parantaa neljää asiaa: toiminnan tunnistamisen kattavuutta, arvioinnin laatua, KKV:n valvonnan lähtötietoja ja markkinoilla näkyviä korjauksia. 2. MEKANISMIRISKI: ITSEARVIOINTI NOJAA TUNNISTAMISKYKYYN, JOTA SEN ON MÄÄRÄ KORJATA Esitysluonnos tunnistaa tämän itse. Se toteaa, että julkisyhteisöillä on "puutteita harjoittamansa toiminnan luonteen määrittämisessä" ja että julkisyhteisöt ovat voineet jättää raportoimatta toimintaa, joka KKV:n arvion perusteella olisi katsottava kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaksi. Jos uusi 30 c §:n itsearviointivelvoite koskee vain kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa, sen kattavuus riippuu siitä, tunnistaako julkisyhteisö juuri tämän toiminnan oikein. Velvoite ei itsessään luo tunnistamiskykyä siellä, missä sitä ei ole. 3. PUUTTUVA TASO EI OLE SEURAAMUS VAAN VAIKUTTAVUUSTESTI Esitys antaa KKV:lle oikeuden pyytää itsearviointi nähtäväksi, asettaa uhkasakon sen toimittamatta jättämisestä, ja viimesijaisena keinona kieltää kilpailullisen toiminnan harjoittamisen. Puuttuva taso on seurantamalli, jolla erotetaan neljä eri tulosta: dokumentaation olemassaolo, dokumentaation laatu, KKV:n valvontahyöty ja markkinavaikutus. Lähimmästä varoittavasta vertailukohdasta, Ruotsista, saadaan empiirinen havainto. Konkurrensverketin vuoden 2020 seurannassa 421 viinistä, valituksesta ja asiasta seitsemän eteni oikeusprosessiin ja kolmessa tuomioistuin määräsi kiellon. Ruotsi uudistaa kilpailuneutraliteettilainsäädäntönsä vuonna 2026 (Prop. 2025/26:203). Suomen ehdotus ei ole identtinen Ruotsin aiemman mallin kanssa, mutta Ruotsin kokemus puoltaa aktiivista markkinavaikutuksen mittaamista. 4. LIIKEVAIHTORAJA 40 000 € – SEURANTATARVE Pienillä paikallisilla markkinoilla myös euromääräisesti vähäinen julkinen toiminta voi olla markkinavaikutuksiltaan olennainen, jos yksityisiä toimijoita on vähän tai vain yksi. Jälkiarvioinnissa tulisi tarkastella sekä sitä, jääkö rajan alle toistuvia neutraliteettiongelmia, että sitä, syntyykö rajan ympärille kannustimia jakaa toimintaa pienempiin tulosyksiköihin sen alittamiseksi. 5. KKV:N UUSI PRIORISOINTIPERUSTE – VAIKUTUKSEN MITTAAMINEN Uusi priorisointiperuste nopeuttaa esiselvitysvaihetta ja vapauttaa resursseja substanssin tutkimiseen. Mekanismiriski on, että priorisointiperuste muodostuu tarkoituksensa lisäksi keinoksi karsia vaikeasti todistettavia tapauksia rajatapausalueilla. 6. EHDOTUS: SÄÄNNÖSTASOINEN SEURANTAVELVOITE JA VAIHEISTETTU VAIKUTTAVUUSARVIO Esitykseen tulisi lisätä säännöstasoinen seuranta- ja arviointivelvoite kahdessa vaiheessa: Välitarkastelu kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta (alkuvuosi 2029): 1. Kattavuus: kuinka moni velvoitteen piirissä oleva toimija on laatinut itsearvioinnin; miten "kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan" rajaus eroaa toimijoiden omien ilmoitusten ja KKV:n näkemyksen välillä. 2. Laatu: kuinka usein KKV on pyytänyt itsearvioinnin nähtäväksi; kuinka suuri osa on ollut puutteellisia. Vaikuttavuusarvio neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta: 3. Valvontahyöty: lyheneekö KKV:n toimivalta- ja soveltamisala-arvioinnin esivaihe. 4. Markkinavaikutus: toistuvatko samantyyppiset kilpailuneutraliteettiongelmat samoilla markkinoilla. 7. YHTEENVETO Esityksen mekanismisuunnittelu on linjassa sen tavoitteiden kanssa. Mekanismiriski on, että velvoitteen onnistumista mitataan dokumentin olemassaololla eikä sillä, paraneeko toiminnan tunnistamisen kattavuus, arvioinnin laatu, KKV:n valvontahyöty ja markkinavaikutus. Esityksen voimaantulosäännökseen tulisi sisällyttää vaiheittain rakennettu nelitasoinen seurantavelvoite: välitarkastelu kahden vuoden kuluttua (kattavuus ja laatu) ja täysi vaikuttavuusarvio neljän vuoden kuluttua (valvontahyöty ja markkinavaikutus).
## Valtiovarainministeriö 7 lausuntoa
Valtionhallinnon toimintojen järjestämisessä noudatettavat periaatteet; valtion virastot -suositus Valtiovarainministeriö · VN/18016/2026 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi Valtiovarainministeriö · VN/20210/2026 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö Useilla hallinnon tasoilla luottamushenkilönä toimimista arvioineen työryhmän arviomuistiosta Valtiovarainministeriö · VN/27147/2024 · jätetty 27.5.2026
### Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2025) koko teksti Valtiovarainministeriö · VN/7190/2026 · jätetty 27.5.2026
### Mitä esitettiin
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja julkisen hallinnon IT-hankintojen yleisistä sopimusehdoista (JIT 2025) vuoden käytön jälkeen. JIT 2025 -ehtokokonaisuus – yleiset ehdot ja seitsemän erityisehtoliitettä sekä JYSE/JIT henkilötietojen käsittelyn ehdot – päivitettiin alkuvuodesta 2025 ajantasaistamaan ehdot tiedonhallintalain, GDPR:n ja pakotelainsäädännön mukaisiksi. VM:n tavoitteena on lausuntojen pohjalta arvioida, käynnistetäänkö uusi päivitystyö.
Lausuntopyynnön strateginen kysymys on, soveltuvatko nykyiset ehdot dataintensiivisiin, tekoälyä hyödyntäviin ja jatkuvasti muuttuviin SaaS-palveluihin, vai tarvitaanko uusi riskiperusteinen erityisehtoliite tai malliehtokokonaisuus tähän käyttöön.
Lausunnon kärki: JIT 2025 kattaa peruskerrokset hyvin, mutta tarvitsee riskiperusteisia täsmennyksiä kuuteen kohtaan – telemetrian käyttökielto, olennainen digitaalisen palvelun muutostapahtuma, auditointiaineiston vähimmäisluettelo, tilaajakohtaisen konfiguraation siirrettävyys, riippuvuuksien tiedonantovelvoite ja monitoimittajaympäristön vastuupiste – rinnakkaisena hankkeena keskitetyn tilaajakyvykkyyden tuen rakentamisen kanssa.
### Lausunto
================================================================================ TAUSTAKYSYMYS ================================================================================ Muu Tarkennus: riippumaton analyytikko (mekanismirealismi.fi). Lausunto kohdistuu JIT 2025 -ehtojen soveltuvuuteen data-, tekoäly- ja SaaS-intensiivisissä julkisissa hankinnoissa sekä tilaajakyvykkyyden ja keskitetyn tuen rakenteellisiin edellytyksiin. ================================================================================ FIELD 1. Yleiset huomiot vakiosopimusehtojen rakenteesta ja erityisehdoista ================================================================================ Sub-question 1a: Onko ehtojen rakenne (yleiset ehdot - erityisehdot) selkeä ja tarkoituksenmukainen? Kyllä. Yleisten ehtojen ja erityisehtoliitteiden jako toimii. Liitejako (sovellukset avoin/ei-avoin, palvelut, konsultointi, laitteet, palvelut verkon kautta, asiantuntijatyö) on kattava ja tunnistettava. Vakioehtojen vahvuus on juuri siinä, että ne keventävät sopimista ja mahdollistavat hankintakohtaisen poikkeamisen siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Tätä rakennetta ei tule muuttaa universaaliksi tekoälyn hallintakehikoksi. --- Sub-question 1b: Onko jokin erityisehtoliitteistä tarpeeton? Ei. --- Sub-question 1c: Pitäisikö erityisehtoihin lisätä jokin uusi ehtoliite? Kyllä. VM:n tulisi arvioida uuden riskiperusteisen erityisehtoliitteen tai vastaavan malliehtokokonaisuuden lisäämistä data-, tekoäly- ja jatkuvasti muuttuvia SaaS-palveluja koskeviin hankintoihin. Käynnistin ei ole "tekoälyä käytetään" vaan operatiivinen vaikuttavuus: palvelun tuottama luokittelu, suositus, priorisointi, hakutulos, automaattinen käsittely tai muu digitaalinen tuotos vaikuttaa olennaisesti henkilön oikeuksiin, etuuksiin, velvollisuuksiin, viranomaisen asiakirjoihin, palvelun saatavuuteen tai kriittisen toiminnan jatkuvuuteen. Riskiluokituksen mallipohjassa tunnistettavia kriteerejä ovat esimerkiksi: (i) palvelun tuotos vaikuttaa olennaisesti henkilön oikeuksiin, etuuksiin, velvollisuuksiin tai viranomaisen asiakirjoihin; (ii) palvelu ohjaa kansalaisen pääsyä viranomaispalveluun (luokittelu, priorisointi, reititys); (iii) palvelu tuottaa automaattisia luokitteluja tai priorisointeja, joita viranomainen käyttää päätöksenteon tukena; (iv) palvelu käsittelee laajamittaisesti arkaluonteisia henkilötietoja tai julkisen palvelun ydintietoa; (v) palvelu on kriittinen viranomaisen toiminnan jatkuvuudelle; (vi) palvelun korvaaminen toisella toimittajalla on tosiasiallisesti vaikeaa toteuttaa kohtuullisessa ajassa; (vii) palvelu ulottuu useiden toimittajien, integraatioiden tai pilviympäristöjen yli niin, että vastuunjako ei ole yhdellä toimittajalla. Rajaus: kriittisyyden ei tule jäädä yksin hankintayksikön defenssiiviseksi itsearvioksi, jossa kaikki luokitellaan varmuuden vuoksi kriittiseksi tai jossa kriittisyys hukkuu yleisluonteiseen merkintään. Lisäksi: ilman keskitettyä tilaajakyvykkyyden tukea (mallipohjat, asiantuntijatuki) uudet toimittajavelvoitteet voivat johtaa hallinnollisen taakan kasvuun ja markkinan keskittymiseen muutamalle suurelle toimittajalle. Tämän vuoksi päivitystyö on tarkoituksenmukaista käynnistää JIT-ehtojen täsmennyksen ja keskitetyn tukikokonaisuuden rinnakkaisena hankkeena. Erityisehtoliitteen sisältö on kuvattu yksityiskohtaisemmin kohdissa 2 ja 7. ================================================================================ FIELD 2. Yleiset sopimusehdot (JIT 2025 - Yleiset ehdot) ================================================================================ Tämä kohta sisältää neljä Yleisiä ehtoja koskevaa täsmennysehdotusta. Yhteinen tarkoitus on varmistaa, että sopimukseen jää käyttökelpoinen näyttö, muutostapahtuma, tiedonantovelvoite ja tilaajan käytettävissä oleva valintapiste silloin, kun palvelun operatiivinen käyttäytyminen muuttuu tai toimittajavaihdos, auditointi tai vastuunjako tulee ajankohtaiseksi. A. Telemetrian ja koulutusaineiston käyttökielto (Yleiset 18; Liite 6 jakso 7; Henkilötiedot 4.3 -kytkentä) JIT- ja JYSE/JIT Henkilötiedot -ehtoihin tulisi lisätä selvä oletussääntö, jonka mukaan toimittaja ei saa käyttää tilaajan aineistoa, käyttäjien syötteitä, palvelun tuottamia tulosteita, käyttölokeja, telemetriatietoja tai muuta palvelun käytöstä syntyvää tietoa mallien kouluttamiseen, palvelun yleiseen kehittämiseen, analytiikkaan tai kolmansien osapuolten tarkoituksiin ilman tilaajan nimenomaista sopimukseen kirjattua suostumusta. Kielto koskee myös aineistoa, josta henkilötiedot on poistettu, ellei sopimuksessa ole nimenomaisesti muuta sovittu. Suostumus on annettava palvelu- ja käyttötarkoituskohtaisesti. Yleinen tai sopimustekstiin sulautettu suostumus ei riitä. Suostumuksen peruuttaminen ei vaikuta jo annetun palvelun tuottamiseen, mutta keskeyttää aineiston tulevan käytön. Toimittajan jatkuvaa palvelutuotantoa ja tietoturvaa varten tarvittavat operatiiviset lokitiedot eivät kuulu rajoituksen piiriin niiltä osin kuin niitä ei käytetä mallien kouluttamiseen tai tuotekehitykseen. B. Auditointiaineiston olemassaolo ja attestaatiopolku (Yleiset 22) Yleisten ehtojen 22 §:n laaja tarkastusoikeus jää tyhjäksi, jos auditoitavaa aineistoa ei ole olemassa tai sen säilytysaika on lyhempi kuin tarkastustarpeen syntyminen. 22 §:n 12 kuukauden ajallinen rajaus ja saman pykälän 4 momentin toimittajan harkintarajat rajaavat tarkastusoikeutta omassa tehtävässään, mutta tarkastusvaste voi silti täyttyä muodollisesti vähäisellä informaatiolla. Yleisten ehtojen 22 §:ää tulisi täydentää auditointiaineiston vähimmäisluettelolla niissä palveluissa, joissa kohdan 1 kriteerit täyttyvät: hallinta- ja käyttöoikeuslokit, keskeiset palvelu- ja tapahtumalokit, konfiguraatio- ja versiohistoria, olennaisten muutostapahtumien historia, tietoturvaloukkausten ja häiriöiden tapahtumaketjut, varmuuskopiointi- ja palautustestien tiedot sekä tekoälypalveluissa kohdan 7 A mukainen tapauskohtainen jäljitettävyystieto. Lisäksi: kun 22 §:n 4 momentin perustellut rajaukset estävät suoran aineistopääsyn, sopimuksessa voidaan määritellä tilaajan hyväksymä attestaatiopolku, jossa riippumattoman kolmannen osapuolen auditointi, sertifikaatti tai tarkastusraportti osoittaa vähimmäisluettelon mukaisten aineistojen olemassaolon ja vastaavuuden sopimusehtoihin. Tämä ei korvaa tilaajan oikeutta omiin aineistoihin pääsyyn, vaan luo vaihtoehtoisen reitin tilanteisiin, joissa suora pääsy ei ole tarkoituksenmukaista. C. Riippuvuuksien riskiperusteinen tiedonantovelvoite (Yleiset 4) Yleisten ehtojen 4 § kattaa toimittajan vastuun alihankkijoistaan ja henkilötietojen käsittelyn ehtojen 6 § kattaa henkilötietojen alikäsittelijät. Modernissa pilvi- ja tekoälypalvelussa kriittinen riippuvuus voi olla muu kuin alihankintasuhde tai henkilötietojen alikäsittelijä (esim. pilvialueen sijainti, mallia tarjoava ylävirran palvelu, vektoritietokanta, tukipalveluiden maantieteellinen sijainti, ulkoiset työkalut). Kriittisissä palveluissa toimittajan tulisi kuvata riskiperusteisesti ne toimittaja-, pilvi-, API-, malli-, tietovaranto-, käyttöympäristö- ja tukipalveluriippuvuudet, joiden häiriö, poistuminen tai olennainen muutos vaikuttaisi olennaisesti palvelun saatavuuteen, tietoturvaan, tiedon sijaintiin, auditointiin tai exit-kykyyn. Kevyissä ja vähäriskisissä hankinnoissa riittää luokkatasoinen kuvaus. Kysymys on riskiperusteisesta tiedonantovelvoitteesta, ei universaalista hyväksyntäoikeudesta. Hyväksyntäoikeutta ei tule laajentaa nykyisestä henkilötietojen alikäsittelijä-tasosta universaaliksi, jotta vaatimus ei käytännössä sulje pienempiä toimittajia markkinalta. D. Monitoimittajaympäristön vastuupiste (Yleiset 4) Monitoimittajaympäristöissä tulisi olla nimetty vastuupiste sen varmistamiseksi, että palvelukokonaisuuden lokitus, integraatiot, häiriöselvitys, muutostapahtumat ja exit-polku eivät jää toimittajien välisten rajapintojen väliin. Tätä ei tarvitse ratkaista yleisenä yhteisvastuuna, vaan sopimuksessa voidaan nimetä integraatio- tai koordinaatiovastuu, jonka sisältö riippuu hankinnan riskiluokasta. ================================================================================ FIELD 4. Erityisehdot palveluista (JIT 2025 - Palvelut) ================================================================================ Liitteen 3 (Palvelut) jakson 5.2 ja 5.5 mukaiseen palvelutasoraportointiin tulisi voida kriittisissä palveluissa lisätä määriteltävissä olevia operatiivisen käytön tunnuslukuja teknisten saatavuusmittarien rinnalle: esimerkiksi tapahtumien valmistumisaste, käyttäjään vaikuttavien virheiden määrä, hylättyjen tai pysähtyneiden integraatioiden tilanne ja esteettömyysongelmat. Raportti erottelee teknisen palvelutason saavuttamisen palvelun tosiasiallisesta käytettävyydestä. Tämä ei tee toimittajaa julkisen tehtävän vaikuttavuuden omistajaksi (Liite 6 jakso 5(3) säilyy ennallaan), vaan tuottaa tilaajalle aineiston, jonka avulla tilaaja voi täyttää oman soveltuvuusvastuunsa havainnoitavasti. ================================================================================ FIELD 7. Erityisehdot tietoverkon välityksellä käytettävistä palveluista (JIT 2025 - Palvelut verkon kautta) ================================================================================ Tämä kohta sisältää viisi SaaS-erityisehtoliitettä koskevaa täsmennysehdotusta, jotka kytkeytyvät kohdan 1 mukaiseen riskiperusteiseen käynnistinmalliin. A. Olennainen digitaalisen palvelun muutostapahtuma ja tapauskohtainen jäljitettävyys (SaaS 6, 11; Yleiset 22) JIT 2025 ei sisällä "tekoäly"-käsitettä, mallin tai malliperheen yksilöintiä, kehotteen tai konfiguraation versionhallintaa, eikä mekanismia sille, että viranomainen voisi myöhemmin rekonstruoida, mikä järjestelmän versio teki tietyn ratkaisuehdotuksen. Liite 6 jakson 11 muutoshallinta keskittyy palvelun sisältöön ja palvelutasoon; mallin, kehotepohjan, hakuaineiston tai RAG-korpuksen sekä päätöskynnyksen muutokset eivät näy tällä tasolla. Ehdotus a: JIT 2025 -ehtoihin lisätään käsite olennainen digitaalisen palvelun muutostapahtuma soveltuvasti SaaS-liitteen jakson 11 yhteyteen tai uuden erityisehtoliitteen kautta. Tällaisena pidetään muutosta, joka voi vaikuttaa palvelun toiminnalliseen käyttäytymiseen, riskitasoon tai tilaajan velvoitteisiin: mallin tai malliversion vaihtaminen, kehotepohjan, hakuaineiston tai päätöskynnyksen olennainen muutos, uuden olennaisen ulkoisen työkalun käyttöönotto sekä keskeisen alihankkijan tai käsittelysijainnin muutos. Ehdotus b: Kun palvelun tuotosta käytetään kohdan 1 kriteerien mukaisessa kriittisessä viranomaistehtävässä, sopimuksessa on määriteltävä ne tapauskohtaiset jäljitettävyys- tai viitetiedot, joiden avulla tilaaja voi myöhemmin todentaa, mikä järjestelmän versio, malli tai malliperhe, tilaajakohtainen asetus, hakuaineisto, työkalukutsu tai työnkulku vaikutti tuotokseen. Syötteitä ja tuotoksia säilytetään sellaisenaan vain siltä osin kuin se on tilaajan lakisääteisten dokumentointi-, tietosuoja-, julkisuus- ja arkistointivelvoitteiden perusteella tarpeen ja sallittua. Muissa tapauksissa voidaan käyttää tunnisteita, hajautteita, viitetietoja tai muuta auditointikelpoista jäljitettävyystapaa. Säilytysaika määritellään sopimuksessa siten, että se vastaa tiedonhallintalain, arkistolain ja sektorikohtaisten dokumentointi- ja jäljitettävyysvelvoitteiden vaatimuksia. Ehdotus c: Vaatimus ei ulotu toimittajan ylävirran mallintarjoajan sisäisiin tietoihin, mallin painoihin tai koulutusdataan, joiden saatavuus ei ole sopimuksellisesti varmistettavissa. Vaatimus koskee niitä jäljitettävyys- tietoja, jotka toimittajalla on tai joiden tuottaminen on toimittajan vaikutuspiirissä. B. Tilaajakohtaisen konfiguraation siirrettävyys ja exit-paketti (Liite 6 jaksot 10, 17; Yleiset 2 "tilaajan aineisto") Liitteen 6 jakson 10(3) vuosittainen aineistovienti ja jakson 17(3)-(4) sopimuksen päättymisen jälkeinen palautusoikeus muodostavat tilaajalle datan palauttamista koskevan vähimmäisturvan. Julkisen toimijan toimittajavaihdos ei kuitenkaan rajoitu dataan. Ehdotus a: Liitteen 6 jakson 7 yhteyteen lisätään käsite tilaajakohtainen siirrettävä konfiguraatio, joka sisältää tilaajakohtaiset ympäristöasetukset, työnkulkujen säännöt, käyttäjä- ja roolirakenteen, integraatio- ja rajapintakuvaukset sekä mahdolliset tilaajakohtaiset tekoälyasetukset (kehotteet, hakuaineistot, päätöskynnykset siltä osin kuin ne on tilaajakohtaisesti määritelty). Käsite ei sisällä toimittajan SaaS-alustan sisäistä rakennetta, kolmannen osapuolen lisensoituja komponentteja eikä toimittajan liikesalaisuuksia. Ehdotus b: Liitteen 6 jakson 10 mukainen vuosittainen vienti laajennetaan kattamaan tilaajan aineisto, sen metatiedot, datakuvaus, tilaajakohtainen siirrettävä konfiguraatio sekä siirron kannalta välttämätön dokumentaatio. Ehdotus c: Kriittisissä SaaS-palveluissa sopimuksessa tulisi määrittää siirtoavun ja säilytyksen vähimmäisaika riskiluokan perusteella. Malliehtona voidaan käyttää esimerkiksi 6–9 kuukauden siirtymäaikaa, ellei hankinnan kohde, tietosuoja, tietoturva tai kustannusrakenne perustellusti edellytä muuta. Siirtoavun kiinteähintaisuuden ehdot määritellään sopimuksessa etukäteen. C. Riippuvuuksien sijaintia koskeva täsmennys (Liite 6 jakso 15) Liitteen 6 jakson 15 mukaista palveluiden tuottamisen sijaintia koskevaa velvoitetta tulisi täsmentää tekoälypalveluiden osalta niin, että sopimuksessa ilmoitetaan riskiperusteisesti vähintään ne maantieteelliset alueet tai alueelliset rajaukset, joilla mallien päättely, upotusten muodostaminen, mallien hallinta, valvonta ja lokitus tapahtuvat, sekä tieto siitä, voiko palveluun, lokiaineistoon tai tilaajan aineistoon olla pääsy ETA-alueen ulkopuolelta. Vaatimus koskee tietoja siinä laajuudessa kuin toimittaja voi ne sopimuksellisesti saada ja antaa. D. Häiriöilmoitusten yhdenmukainen luokittelu (Liite 6 jakso 14) Liitteen 6 jakson 14 mukaista häiriöiden ilmoitusvelvoitetta tulisi täydentää yhdenmukaisella tapahtumaluokittelulla, joka kattaa luottamuksellisuuden, eheyden, saatavuuden, henkilötietojen ja tekoälyn tuottamien virheiden tilanteet. Vähintään korkean vakavuusluokan tapauksissa ilmoitukseen liitetään säilytysvelvoite asiaan liittyvästä aineistosta tutkinnan ajaksi. E. Monitoimittaja-asetelmat Kohdan 2 D mukainen monitoimittajaympäristön vastuupiste koskee erityisesti verkon kautta tuotettavia palveluja, joissa palvelukokonaisuus rakentuu useamman SaaS-toimittajan ja niiden integraattorin varaan. ================================================================================ FIELD 8. Erityisehdot asiantuntijatyön hankinnasta (JIT 2025 - Asiantuntijatyö) ================================================================================ Kolmitasoisen jaon kannalta lyhyt huomio yhdestä rajapinnasta. Liitteen 7 (Asiantuntijatyö) sovellusala on tilaajan ohjaama asiantuntijatyö, joka eroaa SaaS-palveluiden tai tekoälyjärjestelmien tuotannollisesta toimituksesta. Käytännössä rajapinta voi hämärtyä, kun asiantuntijatyönä rakennetaan tilaajan ympäristöön konfiguroitu tekoälyä hyödyntävä työnkulku tai automaatio. Tällöin on syytä sopia, sovelletaanko Liitettä 7 (tilaajan ohjaama asiantuntijatyö) vai Liitettä 6 (toimittajavastuinen ohjelmistopalvelu) tai näiden yhdistelmää, ja että dokumentointi-, luovutus- ja jäljitettävyysvelvoitteet vastaavat syntyvän järjestelmän luonnetta sen sijaan että ne periytyisivät asiantuntijatyön ohjausmallista. ================================================================================ FIELD 9. Henkilötietojen käsittelyn ehdot (JYSE/JIT - Henkilötiedot 2025) ================================================================================ Lyhyt huomio kahdesta kohdasta. Telemetria- ja mallikoulutuskielto (kohdan 2 A mukainen) koskee myös JYSE/JIT Henkilötiedot 2025 -ehtoja siltä osin kuin tilaajan aineisto, syötteet tai tuotokset sisältävät henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelyn ehtojen 4.3 mom. rajoittaa käyttöä sopimuksen tarkoituksiin, mutta tämä rajoitus ei välttämättä kata tilanteita, joissa toimittaja luokittelee aineiston de-identifioiduksi telemetriaksi tai itsenäisen rekisterinpitäjän rooliin perustuvaksi. Nimenomainen, palvelu- ja käyttötarkoituskohtainen suostumus -malli (kohdan 2 A) sulkee tämän reitin. Käsittelytoimien kuvauksen mallipohjaa tulisi täydentää siten, että se mahdollistaa tekoäly- ja dataintensiivisten palveluiden käsittelykontekstin kuvaamisen: käsiteltävien tietoluokkien rinnalla mahdollinen käyttö automaattisen käsittelyn tukena, palvelun tuotosten luonne, mahdollinen ihmiskäsittelyn rooli (HITL) sekä jäljitettävyysaineiston säilytysaika viranomaisen lakisääteisten velvoitteiden mukaisesti. ================================================================================ FIELD 11. Hallintamalli sekä julkaiseminen ================================================================================ Sub-question 11a: Kyllä. Sub-question 11b: Kyllä henkilötietojen käsittelyn ehtojen osalta. Hallintamallia koskeva sisältö: JIT-ehtojen hallintamalliin tulisi lisätä julkinen muutoshistoria, vertailuversiot ja soveltamismatriisi. Soveltamismatriisin tulisi kertoa paitsi, mitä liitettä tyypillisesti käytetään, myös missä tilanteessa liitettä ei tule käyttää ilman erillistä perustelua. Versionhistoria ja vertailuversiot: JIT-ehtojen päivityshistoria tulisi olla julkisesti saatavilla, vertailuversioineen, jotta sekä hankintayksiköt että toimittajat voivat tunnistaa ehtomuutosten vaikutukset sopimuskäytäntöön. Keskitetty tilaajakyvykkyyden tuki: riskiluokituksen mallipohja, malliehdot SaaS- ja tekoälypalveluille, asiantuntijatuki pienille hankintayksiköille sekä koulutusmateriaali. Ilman tätä tukea hallintamalli jää välineeksi, jonka tehokas käyttö rajautuu suuriin hankintayksiköihin, joilla on omaa kapasiteettia. ================================================================================ MUUT MAHDOLLISET HUOMIOT ================================================================================ Kokoava huomio: kolme tasoa ja niiden suhde Tämä lausunto erottelee kolme tasoa, joilla data-, tekoäly- ja jatkuvasti muuttuviin SaaS-palveluihin liittyvät puutteet kohdistuvat. Tasojen erottaminen ei ole muodollinen vaatimus vaan lausunnon teho-edellytys. Vastaus VM:n kysymykseen, käynnistetäänkö JIT-päivitystyö, on: kyllä, mutta kohdennetusti ja rinnakkaisesti. 1) JIT-päivitys riskiperusteisena malliehtopakettina (kohdat 2 ja 7): kuusi ehdotusta – telemetrian käyttökielto, olennainen digitaalisen palvelun muutostapahtuma ja tapauskohtainen jäljitettävyys, auditointiaineisto ja attestaatiopolku, tilaajakohtaisen konfiguraation siirrettävyys, riippuvuuksien riskiperusteinen tiedonantovelvoite, monitoimittajaympäristön vastuupiste. 2) JIT-päivityksen rinnalla käynnistetään keskitetty tilaajakyvykkyyden tukikokonaisuus: riskiluokituksen mallipohja, asiantuntijatuki ja koulutus pienille hankintayksiköille. 3) JIT-päivitykseen ei tule sisällyttää kysymyksiä, jotka kuuluvat muihin sääntelyinstrumentteihin tai institutionaalisiin kanaviin. 4) Hallintamallin täydennys versionhistorian, vertailuversioiden ja riskiperusteisen soveltamismatriisin osalta tukee päivityksen tehollisuutta.
### Suositus tiedonhallintalain vaatimusten toteuttamisesta tekoälyjärjestelmien käyttöönotossa ja käytössä koko teksti Valtiovarainministeriö · Tiedonhallintalautakunta · VN/14987/2026 · jätetty 21.5.2026
### Mitä esitettiin
Julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunta pyysi kommentteja suositusluonnoksesta, joka ohjaa julkisyhteisöjä toteuttamaan tiedonhallintalain (906/2019) vaatimukset tekoälyjärjestelmien käyttöönotossa ja käytössä. Suositusluonnos sovittaa tekoälyasetuksen (EU) 2024/1689 riskiperusteisen kehyksen tiedonhallintalain tietojärjestelmäkäsitteen alle ja kattaa hallintamallin, riskienhallinnan, vaikutusarvioinnit, lokituksen ja käyttötapauksia. Lausuntopyyntö oli kenttäsegmentoitu suosituksen lukujen mukaan.
Keskeinen haaste on, että tekoälyasetuksen riskiluokitus ei yksin riitä määräämään viranomaisen kontrollitasoa: matalariskinen tai ei-suuririskinen järjestelmä voi yhtä lailla ohjata asian kulkua, näyttöä tai perusteluja. Lisäksi virkamiestyön generatiivinen tekoälykäyttö – yleisin ja nopeimmin kasvava julkishallinnon tekoälykäytön muoto – jää suosituksessa kuvaamatta.
Lausunnon kärki: kolme päävaatimusta – käyttötarkoituskategoria yhdessä aineellisen luotettavuuden ja varamenettelyn kanssa, käyttöönoton vähimmäiskontrollipiste sekä virkamiestyön generatiivisen tekoälyn käyttötapauksen näkyväksi tekeminen asiakirjametatietoineen.
### Lausunto
LAUSUNTO Asia: Tiedonhallintalautakunnan kommentointipyyntö suositusluonnoksesta "Suositus tiedonhallintalain vaatimusten toteuttamisesta tekoälyjärjestelmien käyttöönotossa ja käytössä" ================================================================================ KOMMENTIT SUOSITUKSEN KAPPALEESEEN 2 (TEKOÄLYJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET) ================================================================================ Suositusluonnos sovittaa tekoälyasetuksen (EU) 2024/1689 riskiperusteisen kehyksen tiedonhallintalain (906/2019) tarkoittaman tietojärjestelmäkäsitteen alle ja tunnistaa, että tiedonhallintalain käsitteitä (tiedonhallintayksikkö, viranomainen) ei voida yksiselitteisesti rinnastaa tekoälyasetuksen käsitteisiin (käyttöönottaja, tarjoaja). Kommentit koskevat kahta kohtaa: käyttötarkoituksen mukaista kontrollitasoa (kommentti 2.1) ja yleiskäyttöisten tekoälymallien roolierotusta (kommentti 2.2). 2.1 KÄYTTÖTARKOITUSKATEGORIA JA SITÄ TÄYDENTÄVÄ KONTROLLIMATRIISI Ehdotan, että SAE-asteikkoon perustuvan esimerkin rinnalle suosituksen kappaleessa 2 tunnistetaan hallinto-oikeudellisesti jäsennetty käyttötarkoituskategoria: a) Avustava – kielenkäsittely, haku, muotoilu, käännös, tiivistäminen sisäisille käyttäjille. b) Luokitteleva – asiakirjojen, asioiden tai riskien luokittelu sekä tekninen reititys. c) Valmisteleva – päätösesitysten, perustelujen tai suositusten luonnostelu. d) Valikoiva – vaikuttaa siihen, mihin asiat ohjautuvat. e) Ratkaiseva – määrittää tai olennaisesti määrittää hallinnollisen lopputuloksen. Kategoriaa täydentää kontrollimatriisi: (i) onko tuotos syöte hallinnolliseen päätökseen; (ii) tietoluokka; (iii) automatisointiaste; (iv) lähdeaineiston rajaus; (v) tuotoksen testattavuus; (vi) toimittajariippuvuus. 2.2 YLEISKÄYTTÖISTEN TEKOÄLYMALLIEN JA TEKOÄLYJÄRJESTELMIEN ROOLIEROTUS Suositukseen olisi syytä lisätä eksplisiittinen erottelu kolmesta tilanteesta: (a) viranomainen käyttää yleiskäyttöiseen malliin perustuvaa palvelua (käyttöönottaja); (b) viranomainen kehittää tekoälyjärjestelmän mallin päälle (voi olla tarjoaja); (c) viranomainen toimii yleiskäyttöisen mallin tarjoajana (poikkeuksellista). ================================================================================ KOMMENTIT SUOSITUKSEN KAPPALEESEEN 3 (HALLINTAMALLI) ================================================================================ 3.1 KÄYTTÖÖNOTON VÄHIMMÄISKONTROLLIPISTE Ehdotan, että hallintamallin kuvaukseen lisätään tekoälyjärjestelmän käyttöönoton vähimmäiskontrollipiste, joka kytkee suosituksessa jo nimetyt arviot varsinaiseen tuotantokäytön avaamispäätökseen. Vähimmäiskontrollipiste edellyttää dokumentoituna vähintään: a) Tekoälyjärjestelmän vähimmäistiedot tiedonhallintamallissa. b) Tiedonhallinnan muutosvaikutusten arviointi (TihL 5 § 3 mom.). c) Tekoälyasetuksen 27 artiklan perusoikeusvaikutusten arviointi (FRIA) suuririskisille järjestelmille. d) Lokitusratkaisun kuvaus ja säilytysaika. e) Toimittajadokumentaation tarkistus. f) Vastuuroolien erottelu (arvioija ≠ päätöksentekijä). g) Suuririskisten järjestelmien rekisteröintitarkistus (tekoälyasetus 49 art.). ================================================================================ KOMMENTIT SUOSITUKSEN KAPPALEESEEN 4 (HALLINTATOIMENPITEET) ================================================================================ 4.1 Asiakirja- ja asianhallinnan metatiedot korkean vaikutuksen käyttötapauksissa – tekoälyn olennainen vaikutus asiakirjaan on oltava jälkikäteen todennettavissa vähimmäismetatiedoin. 4.2 Tehtäväkohtainen luotettavuus, riitautettavuus ja tekoälystä riippumaton varamenettely – valikoivissa ja ratkaisevissa käyttötapauksissa viranomaisen on kyettävä osoittamaan tehtäväkohtainen luotettavuus, asianosaisen tosiasiallinen riitautettavuus ja dokumentoitu varamenettely. 4.3 Seurantatuloksiin sidottu keskeytyskynnys ja merkityksellinen ihmisvalvonta – käyttöä on rajattava tai keskeytettävä viipymättä seitsemässä dokumentoidussa tilanteessa (mm. dokumentoimaton mallimuutos, lokituksen katkeaminen, tietoturvapoikkeama). 4.4 Hankintasopimusten vähimmäisehtojen kaksitasoinen kuvaus: Taso 1 (yksittäisen hankinnan vähimmäisehdot) ja Taso 2 (kansallisesti neuvoteltavat ehdot globaaleilta alustatoimijoilta). ================================================================================ KOMMENTIT SUOSITUKSEN KAPPALEESEEN 5 (KÄYTTÖTAPAUKSET) ================================================================================ 5.1 LISÄTTÄVÄ KÄYTTÖTAPAUS: VIRKAMIESTYÖN TUKENA KÄYTETTÄVÄ GENERATIIVINEN TEKOÄLY Ehdotan neljännen käyttötapauksen lisäämistä: virkamiehen työn tukena käytettävä generatiivinen tekoäly. Käyttötapaus eroaa muista keskeisessä kohdassa: tekoälyvaikutus viranomaisen asiakirjaan voi syntyä asianhallintajärjestelmän ulkopuolella, virkamiehen omassa työkalussa, ennen kuin lopullinen asiakirja kirjautuu asianhallintaan. ================================================================================ MUITA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ================================================================================ YLEISARVIO JA KOLME PÄÄVAATIMUSTA Kommentit jakautuvat kolmen päävaatimuksen ympärille: (1) Käyttötarkoituskategoria yhdessä aineellisen luotettavuuden, asianosaisen riitautettavuuden ja tekoälystä riippumattoman varamenettelyn vaatimuksen kanssa (kommentit 2.1 ja 4.2). (2) Käyttöönoton vähimmäiskontrollipiste, joka kytkee suosituksen jo nimeämät arvioinnit ja kuvaukset tuotantokäytön avaamispäätökseen (kommentti 3.1). (3) Virkamiestyön generatiivisen tekoälyn käyttötapauksen näkyväksi tekeminen yhdessä asiakirja- ja asianhallinnan alkuperä- ja käsittelyhistoriaa koskevan metatiedon kanssa (kommentit 5.1 ja 4.1). Päävaatimusten yhteinen lähtökohta on, että tekoälyasetuksen riskiluokitus ei yksin riitä määräämään viranomaisen kontrollitasoa. Lausunnonantaja: Elias Kunnas, riippumaton analyytikko Tausta-aineistoa: https://mekanismirealismi.fi/
### Luonnos hallituksen esitykseksi puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksestä vuosina 2026–2027 koko teksti Valtiovarainministeriö · VN/23886/2025 · jätetty 19.5.2026
### Mitä esitettiin
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksestä. Esitys perustuu EU:n Clean Industrial Deal State Aid Framework (CISAF) -kehykseen ja luo vuosille 2026–2027 haettavan verohyvityksen neljälle puhtaan teollisuuden investointiluokalle: uusiutuvat polttoaineet, energian pitkäaikainen varastointi, teollisuuden päästövähennykset ja puhtaan teknologian valmistuskapasiteetti. Hyvityksen käyttömahdollisuus voi ulottua vuoteen 2048 ja vuotuinen veromenovaikutus on arvioitu 300–550 miljoonaksi euroksi vuodesta 2029 alkaen ilman etukäteistä ylärajaa.
Esitysluonnos tunnistaa itse useita keskeisiä epävarmuuksia: lisäisyyttä ei voi hakuvaiheessa täsmällisesti arvioida, globaali päästövaikutus voi jäädä kotimaista pienemmäksi, kokonaisrahoitusvaikutus voi muodostua arvioitua suuremmaksi ja minimiverosääntely voi neutraloida osan kannustinvaikutuksesta suurissa konserneissa.
Lausunnon kärki: onnistumisen mittari ei voi olla myönnettyjen hyvitysten lukumäärä vaan liikkunut marginaali – lausunto esittää säännöstasoista seuranta- ja arviointivelvoitetta, lisäisyysluokittelua kuuteen luokkaan ja minimiverosääntelyvuorovaikutuksen raportointia.
### Lausunto
LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI VUOSINA 2026–2027 MYÖNNETTÄVÄSTÄ PUHTAAN TEOLLISUUDEN INVESTOINTIEN VEROHYVITYKSESTÄ YLEISTÄ Tämä lausunto koskee investointihyvityksen valintamekanismia. Esityksen onnistumista ei tule arvioida ensisijaisesti hakemusten, myönnettyjen hyvitysten tai ilmoitettujen investointisummien perusteella, vaan sillä, mikä investointipäätöksen marginaali muuttui hyvityksen vuoksi. Esitys on osa CISAF-kehyksen mahdollistamaa puhtaan teollisuuden tukikilpailua. Lausunnon tarkoituksena ei ole väittää, että tukimuoto voidaan sivuuttaa. Juuri siksi jälkiarviointi on välttämätön: kun poliittinen ja EU-oikeudellinen kehys sallii instrumentin, kansallisen sääntelyn tulee varmistaa, että sen todellinen valintavaikutus mitataan jälkikäteen ja että mahdollisista lisäisyys- ja neutraloitumisriskeistä saadaan empiirinen kuva. Lausunto sisältää kuusi täydennysehdotusta. Säännöstasoinen kokoava ehdotus on esitetty kohdassa 6. 1. INVESTOINTIHYVITYS ON VALINTAMEKANISMI; ONNISTUMINEN ON LIIKKUNUT MARGINAALI Lisäisyysluokittelu ei voi olla mekaaninen kyllä/ei-luokitus. Jälkiarvioinnin tulee erottaa marginaaliluokat: 1. Aidosti lisäinen – hanke, joka ei olisi toteutunut ilman hyvitystä. 2. Aikaistettu – hanke, joka olisi toteutunut myöhemmin. 3. Suomeen siirtynyt – hanke, joka olisi toteutunut toisessa CISAF-kehyksen maassa. 4. Kokoluokaltaan kasvanut – hanke, joka olisi toteutunut pienempänä. 5. Muutenkin todennäköisesti toteutuva – hanke ilman lisäisyysvaikutusta. 6. Tuen vaikutukseltaan epävarma – ei voida luokitella luotettavasti. 2. HAKUVAIHEEN KANNATTAVUUSLASKELMA EI VIELÄ OLE JÄLKIKÄTEINEN LISÄISYYSTESTI Lähimmistä Pohjoismaisista vertailukohdista on käytettävissä empiirinen aineisto. Ruotsin Riksrevisionen (RiR 2019:1) arvioi Klimatklivetiä: 52 % tuetuista raportoi, ettei hanke olisi toteutunut ilman tukea; 30 % olisi toteuttanut pienemmässä mittakaavassa; 8 % olisi toteuttanut täydessä mittakaavassa sisäisellä rahoituksella. Riksrevisionenin Industriklivet-raportti (RiR 2024:17) antaa varoituksen laajemman teollisen tuen osalta. Vertailukohdat puoltavat jälkikäteistä lisäisyys- ja vaikuttavuustestiä. 3. VEROMENORISKI: VUOSIEN 2026–2027 PÄÄTÖKSESTÄ VEROMENOHÄNTÄ VUOTEEN 2048 Esitysluonnos toteaa itse, että hyvityksen kokonaismäärää tai hankemäärää ei ennalta rajoiteta. Vaikutusarvion jakso 4.2.7 (Verotuottovaikutuksen kompensaatio) on merkintä "\[Täydennetään\]". Eduskunnalle annettavassa esityksessä kompensaatiomekanismin on oltava luettavissa. 4. MINIMIVEROSÄÄNTELY: NETTOKANNUSTIN ON TODENNETTAVA Minimiverosääntely (1308/2023 ja 187/2026) voi neutraloida osan hyvityksen kannustinvaikutuksesta. Business Finlandin myöntämisvaiheessa tulisi edellyttää suurilta konserneilta arvio minimiverosääntelyvuorovaikutuksesta; jälkiarvioinnissa raportoidaan neutraloitumisaste aggregoidusti. 5. KOTIMAINEN PÄÄSTÖLASKENTAVAIKUTUS JA GLOBAALI ILMASTOVAIKUTUS ON EROTETTAVA Päästökauppasektorilla Suomen laskennallinen päästövähennys ei välttämättä vähennä EU-tason kokonaispäästöjä. Hyvityksen perustelu on siten ensisijaisesti teollisuuspoliittinen. Vaikutusarvion jakso 4.2.4 tulisi erottaa selkeästi: Suomen laskennallinen päästövähennys, EU-tason vaikutus, globaali nettovaikutus ja teollisuuspoliittinen sijoittumisvaikutus. 6. SÄÄNNÖSTASOINEN SEURANTA- JA ARVIOINTIVELVOITE Ehdotettu pykälä: N § – Seuranta ja arviointi Valtiovarainministeriön on huolehdittava siitä, että vuosina 2026–2027 myönnettävän investointihyvityksen vaikutuksista laaditaan riippumaton arviointi. Arviointi on annettava eduskunnalle viimeistään viiden vuoden kuluttua ensimmäisestä verovuodesta, jona investointihyvitystä voidaan käyttää. Arvioinnissa on tarkasteltava vähintään hyvityksen lisäisyysvaikutusta, veromenovaikutusta, minimiverosääntelyvuorovaikutusta, ilmasto- ja teollisuuspoliittisten vaikutusten erottelua sekä sitä, missä määrin hyvitys on kohdistunut hankkeisiin, jotka olisivat todennäköisesti toteutuneet myös ilman hyvitystä. Arvioinnissa käytettävät verotustiedot raportoidaan vain verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain edellyttämällä tavalla ja sellaisella aggregaatiotasolla, ettei yksittäinen verovelvollinen ole tunnistettavissa. YHTEENVETO Esityksen mekanismi on veromenopohjainen valintajärjestelmä, joka kohdistaa noin 300–550 miljoonan euron vuotuisen veromenovaikutuksen vuodesta 2029 alkaen noin 100–200 puhtaan teollisuuden investointihankkeelle. Onnistumisen mittari ei voi olla myönnettyjen hyvitysten lukumäärä, vaan liikkunut marginaali. Esitysluonnos tunnistaa keskeiset epävarmuudet itse. Lausunnon ehdotukset rakentavat näiden myönnettyjen epävarmuuksien jälkikäteisen mittaamisen.
### Luonnos hallituksen esitykseksi yhteisöverokannan alentamisesta ja tappioiden vähennysajan pidentämisestä koko teksti Valtiovarainministeriö · VN/23894/2025 · jätetty 18.5.2026 · lausuntopalvelu.fi
### Mitä esitettiin
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuloverolain 119 ja 124 §:n muuttamisesta. Esitys alentaa yhteisöverokannan 20 prosentista 18 prosenttiin ja pidentää elinkeinotoiminnan tappioiden vähennysajan 10 vuodesta 25 vuoteen. Muutos astuu voimaan 1.1.2027 ja sen staattinen verotuottomenetys on arvioitu noin 832 miljoonaksi euroksi vuodessa; pitkän aikavälin itserahoittuvuusasteeksi on arvioitu 34–46 prosenttia.
Lausunto kohdistuu yhdistelmäkanavan mekanismitarkasteluun: esitys käsittelee yhteisöverokannan alennusta pääosin investointi- ja kilpailukykyvaikutuksena, mutta ei arvioi sitä, miten samanaikaiset muutokset listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa, YEL-perusteen uudistuksessa vuodesta 2028, työsuhdeoptioiden ajoituksessa ja henkilöstörahastoissa muuttavat kokonaisverovasteen kannustinpintaa omistajayrittäjille.
Lausunnon kärki: itserahoittuvuuslaskelman taustalla oleva riippumattomuusoletus ei pidä, kun rinnakkaiset tuloluokat tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä – lausunto vaatii tulonmuunnon yhdistelmäkanavan mekanismitarkastelua ja seurantamittaristoa voimaantulon jälkeen.
### Lausunto
LAUSUNTO Asia: VM:n luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tuloverolain 119 ja 124 §:n muuttamisesta sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 ja 15 §:n muuttamisesta 1. YLEINEN HUOMIO: ESITYSLUONNOS TUNNISTAA TULONMUUNNON OSIA, MUTTA EI YHDISTELMÄKANAVAA Esitysluonnos tunnistaa jo useita asiaan liittyviä vaikutuksia: yhteisömuodon suhteellinen houkuttelevuus kasvaa, omistajayrittäjän kokonaisveroaste alenee, kannusteet muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi kasvavat, ja yhtiömuodon muutoksista syntyvä yhteisöveropohjan kasvu ei vahvista julkista taloutta, jos se samalla pienentää ansio- ja pääomatuloveropohjaa. Puuttuva taso on yhdistelmäkanavan mekanismitarkastelu. Esitysluonnos käsittelee yhteisöverokannan alennusta pääosin investointi-, kilpailukyky- ja itserahoituskanavana. Samanaikaisesti verojärjestelmässä on rinnakkaisia reittejä – palkka, listaamattoman yhtiön osinko, yhtiöön jätetty tulo, henkilöstörahasto, työsuhdeoptio ja YEL-peruste – joiden vero-, sivukulu-, eläke- ja ajoituskohtelu eroaa olennaisesti toisistaan. Tuloluokkien väliset erot ovat riittävän suuria, että oikeudellisesta luokituksesta tulee rationaalisen optimoinnin kohde. 2. TVL 124 §: YHTEISÖVEROKANNAN ALENNUS JA REITINVALINNAN KANNUSTIN Juuri itserahoittuvuuslaskelman riippumattomuusoletus on tulonmuunnon kannalta kriittinen. Yhtiömuodon, listaamattoman yhtiön osingon, YEL-perusteen, työsuhdeoptioiden ja henkilöstörahastojen kanavat eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan ne ovat vaihtoehtoisia reittejä saman taloudellisen tuotoksen järjestämiseen. Harju, Koivisto ja Matikka (2022) havaitsivat Suomen vuoden 2014 yhteisöveroleikkauksen pk-vasteen kanavoituvan toiminnan skaalaukseen kiinteän investoinnin sijasta (liikevaihto +1,6 %, muuttuvat kulut +2 %), ja Gechertin ja Heimbergerin (2022) 441 estimaatin meta-analyysi ei julkaisuharhan korjauksen jälkeen voi sulkea pois nollavaikutusta yhteisöverokannan ja kasvun välillä. 3. TVL 119 §: TAPPIOIDEN VÄHENNYSAJAN PIDENNYS Elinkeinotoiminnan tappioiden vähennysajan pidennys 10 vuodesta 25 vuoteen on monilla pääomavaltaisilla aloilla lähtökohtaisesti perusteltu muutos eikä sisällä tämän lausunnon päähuomautusta. Rinnakkaisvaikutus on kuitenkin syytä mainita: yhteisöveron alennus yhdistettynä pidennettyyn tappioiden vähennysoikeuteen voi pitkällä aikavälillä vahvistaa taseeseen kertyvien varojen kasvua listaamattomissa yhtiöissä. 4. VAIKUTUSARVION PUUTTUVA TASO: KANAVIEN YHTEISVAIKUTUS Asianomaiset rajapinnat: a) Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus (TVL 33 b §): 8 prosentin laskennallinen nettovarallisuustuotto säilyy muuttumattomana, kun yhteisövero laskee. Kannustinpinnan kulma yhtiöön jätettävän tuloksen ja palkkana nostettavan tulon välillä kasvaa. b) YEL-perusteen muutos vuodesta 2028 alkaen: STM:n ja VM:n yhteinen 22.4.2026 julkaistu muistio toteaa itse, että ansiotulo-osinkojen ulosrajaaminen lisää muutoinkin voimakasta kannustinta omistajayrittäjillä nostaa varoja osinkoina palkan sijasta. c) Työsuhdeoptioiden verotuksen lykkääminen luovutushetkeen: yhdessä alennetun yhteisöverokannan kanssa optiorakenteen verotuksellinen aika-arvo paranee. d) Henkilöstörahastot: rahastoon ohjattavat tulospalkkiot ovat sivukuluvapaita, ja noston yhteydessä 20 prosenttia on verovapaata. 5. JATKOVALMISTELUSSA PYYDETTÄVÄ TÄYDENNYS Vaikutusarvioita tulisi täydentää tulonmuunnon yhdistelmäkanavan mekanismitarkastelulla, joka erottaa toisistaan: (1) reaalinen investointi- ja tuotantovaikutus; (2) Suomeen näyttäytyvien voittojen muutos; (3) yhtiömuodon ja tuloluokan muutoksista syntyvä veropohjan uudelleenluokittelu; (4) muista veropohjista pois siirtyvä ansio-, pääomatulo-, sosiaalivakuutus- ja eläkemaksupohja. 6. SEURANTAMITTARIT VOIMAANTULON JÄLKEEN Esityksen perusteluihin tulisi liittää seurantamittaristo, jonka vähimmäissisältö: a) Omistajayrittäjien palkka- ja osinkotulon suhde ja sen muutos ennen ja jälkeen voimaantulon, jaoteltuna toimialoittain ja tulokvintiileittäin. b) Henkilöstörahastojen pääoma per jäsen, pääoman kasvunopeus ja rahastoitujen palkkioiden osuus palkkasummasta toimialoittain. c) YEL-perusteen valintatavan jakauma yrittäjäryhmittäin. d) Listaamattomien yhtiöiden työsuhdeoptiojärjestelyjen lukumäärä ja lykkääntyneen verotuksen euromäärä. e) Yhteisöveron dynaamisen vaikutuksen erillinen arvio reaalisen investoinnin ja tuloluokan uudelleenluokittelun osuuksista. MENETELMÄTAUSTA Kunnas, Elias (2026). Verovasteen matriisi. Mekanismirealismi.fi, 12.5.2026. https://mekanismirealismi.fi/verovasteen-matriisi
## Ympäristöministeriö 5 lausuntoa
Lausuntopyyntö Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta Ympäristöministeriö · VN/25123/2024-YM-313 · jätetty 15.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen ja omistusasuntolainojen valtiontakauksen sekä asuntosäästöjärjestelmän ehtojen parantaminen Ympäristöministeriö · VN/11549/2026 · jätetty 15.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta Ympäristöministeriö · VN/6119/2025 · jätetty 15.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013, RoHS-laki) muuttamisesta Ympäristöministeriö · VN/20494/2026 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö Kiertotalouden strategisen ohjelman väliarvioinnista Ympäristöministeriö · VN/19386/2026 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi
## Oikeusministeriö 3 lausuntoa
Uusi lainvalmistelun prosessiopas Oikeusministeriö · OM002:00/2026 · jätetty 26.6.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ulosottokaaren muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista Oikeusministeriö · VN/35317/2025 · jätetty 2.6.2026
### Hallituksen esitysluonnos syyttömästi vangitulle tai tuomitulle maksettavasta kärsimyskorvauksesta koko teksti Oikeusministeriö · VN/28134/2025 · jätetty 27.5.2026 · lausuntopalvelu.fi
### Mitä esitettiin
Oikeusministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (SyytKorvL, 422/1974) muuttamisesta. Esitys siirtäisi kärsimyskorvauksen osittain oikeus- ja korvauskäytännön varassa toimivasta harkintajärjestelmästä laissa säädetyksi, asteikkoon sidotuksi korvausjärjestelmäksi: 4 a §:ään perusmäärä 120 €/vrk, vähimmäisraja 80 €, enimmäisraja 180 €, korottavien ja alentavien perusteiden luettelo sekä kokonaiskorvauksen kohtuullistamissäännös; 10 §:ään rahamäärien tarkistussäännös.
Lausuntopyynnössä esitettiin yhdeksän kysymystä, joista lausunto vastaa kuuteen (F1, F3, F4, F7, F8, F9); kolme kysymystä korvausmääristä, tarkistustavasta ja siirtymäsäännöksestä on jätetty tyhjäksi, koska niihin on jo annettu kattavasti perusteltuja lausuntoja muiden tahojen (mm. EOA, Asianajaja Markku Fredman, Suomen Juristiliitto, hovioikeudet, käräjäoikeudet) toimesta.
Lausunnon kärki: lakitasoinen asteikko edellyttää, että sen soveltamisesta jää rakenteinen, jälkikäteen tarkastettavissa oleva tietopohja. Konkreettiset ehdotukset: (i) luonnoksen 4.2.4 (tiedonhallintavaikutukset) täydentäminen 4 a §:n ratkaisuja koskevalla minimitietomallilla, (ii) Valtiokonttorin vuosittainen aggregoitu julkinen tilasto 4 a §:n soveltamisesta (uusi 4 b § tai luvun 9 kirjaus), (iii) 4 a §:n 4 momentin poikkeussäännön käytön päätöskohtaisen perustelun täsmennys säännöskohtaisiin perusteluihin, sekä (iv) suhdekirjaus oikeusministeriön työryhmämietintöön 2023:4 sen tunnistamiseksi, mitkä tämän esityksen ratkaisuista on tarkoitus tarkastella uudelleen laajemman uudistuksen yhteydessä.
### Lausunto
================================================================================ Pidättekö ehdotettua sääntelymallia tarkoituksenmukaisena? ================================================================================ Esitys muuttaa SyytKorvL:n kärsimyskorvauksen osittain oikeus- ja korvauskäytännön varassa toimivasta harkintajärjestelmästä laissa säädetyksi, asteikkoon sidotuksi korvausjärjestelmäksi (perusmäärä 120 euroa, vähimmäisraja 80 euroa, enimmäisraja 180 euroa; korottavien ja alentavien perusteiden luettelo 4 a §:n 2 momentissa; kokonaiskorvauksen kohtuullistamissäännös 4 a §:n 4 momentissa). Tällöin sääntelymallin onnistumista ei voi arvioida pelkästään 4 a §:n euromäärien perusteella, vaan myös sen perusteella, tallentuuko asteikon soveltaminen rakenteisesti ja voidaanko sen vaikutukset myöhemmin arvioida. Luonnos tunnistaa itse, että tämän asteikon vaikutusten arviointiin käytettävissä oleva tietopohja on puutteellinen. Valtiokonttorin sisäiset ohjeet eivät ole julkisia (luonnoksen 2.9.1). Korvaustapauskohtaisia, yksilötason tilastoja ei ole saatavilla eikä myöskään tietoa korvausjakaumista, mikä tekee säästöarviosta (2–18 %, noin 30 000–270 000 euroa vuosittain) lähtökohtaisesti epävarman (luonnoksen 4.2.1). Tiedonhallintavaikutuksia koskeva luonnoksen 4.2.4 on merkinnällä "Täydennetään jatkovalmisteluvaiheessa", samalla kun asianhallintajärjestelmän muutoksiin arvioidaan tarvittavan hieman alle 500 000 euroa automaation, laskentalogiikan ja integraatioiden lisäämiseen (luonnoksen 4.2.1). 4 a §:n 4 momentin poikkeussääntö lisää luonnoksen oman vaikutusarvion mukaan harkinnanvaraisuutta, mikä voi hidastaa korvauskäsittelyä ja lisätä kanteiden määrää (luonnoksen 4.2.3). Luonnoksen luvut 9 (Toimeenpano ja seuranta) ja 10 (Suhde muihin esityksiin) on jätetty täydentämättä. Seuranta- ja tietopohjavaatimukset eivät tee ehdotetusta korvaustasosta, siirtymäsäännöksestä tai 10 §:n indeksisäännöksestä aineellisesti hyväksyttävää. Ne ovat vähimmäisedellytys siinä tapauksessa, että lakitasoinen asteikko ylipäänsä säädetään. ================================================================================ Näkemyksenne korvausmääristä? ================================================================================ (jätetään tyhjäksi) ================================================================================ Näkemyksenne korvauksen määrän arviointiin vaikuttavista seikoista, mukaan lukien siitä, että vapaudenmenetyksen kesto ei enää vaikuttaisi vuorokausikohtaiseen korvaukseen? ================================================================================ Kun lailla säädetään perusmäärä, vähimmäis- ja enimmäismäärä, korottavien ja alentavien perusteiden luettelo sekä poikkeussääntö, korvauksen määräytyminen ei tapahdu vain ratkaisukohtaisessa harkinnassa vaan myös asianhallintajärjestelmässä. Asteikon ja luettelon soveltaminen yksittäistapauksessa kytkeytyy siihen, mitkä tiedot päätöksestä ja korvauslaskelmasta tallentuvat rakenteisessa muodossa. Luonnoksen 4.2.4 (tiedonhallintavaikutukset) on luonnoksessa täydentämättä; eduskunnalle annettavassa esityksessä siinä on määritettävä ainakin minimitietomalli kustakin 4 a §:n nojalla tehdystä ratkaisusta. Tietomallin kenttäluettelo on esitetty jäljempänä vaikutusarviota ja yleisiä huomioita koskevissa vastauksissa. Se, ettei vapaudenmenetyksen kesto enää vaikuttaisi vuorokausikohtaiseen korvaukseen, ei poista keston seurantatarvetta. Pituusluokkien, korvattujen vuorokausien ja kokonaiskorvauksen kehityksen tallentaminen on edellytys sille, että voidaan myöhemmin arvioida, tuottaako uusi asteikko eri pituisissa vapaudenmenetyksissä hyväksyttävän ja ennakoitavan korvaustason. ================================================================================ Näkemyksenne mahdollisuudesta korottaa tai alentaa kokonaiskorvauksen määrää (4 a § 4 mom.)? ================================================================================ Vaikutusarvion mukaan 4 a §:n 4 momentti "lisää sääntelyn harkinnanvaraisuutta, mikä voi hidastaa korvauskäsittelyä ja lisätä kanteiden määrää" ja hakijat tulevat usein vaatimaan kokonaiskorvauksen korottamista (luonnoksen 4.2.3). Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan poikkeuksen soveltamiskynnyksen olevan "hyvin korkea" (HE s. 45). Poikkeussääntö estää tilanteet, joissa asteikon mekaaninen soveltaminen johtaisi ilmeisen kohtuuttomaan kokonaiskorvaukseen. Huomion kohde ei ole säännös itse, vaan se, miten sen soveltaminen päätös- ja seurantatasolla taltioituu. Hallintolain 45 §:n yleinen päätöksen perusteluvelvoite koskee myös 4 a §:n 4 momentin nojalla tehtyjä päätöksiä. Tarkoituksena ei ole säätää uutta perusteluvelvoitetta vaan täsmentää, mitä yleisen perusteluvelvoitteen on tämän poikkeussäännön käyttötilanteissa tarkoitettava. Säännöskohtaisiin perusteluihin (4 a §) lisätään täsmennys, jonka mukaan päätöksessä, jossa kokonaiskorvausta on korotettu tai alennettu 4 a §:n 4 momentin nojalla, on yksilöitävä onko kyseessä korotus vai alennus, ne seikat, joiden vuoksi 1 tai 3 momentin mukainen kokonaiskorvaus muodostuisi ilmeisen kohtuuttomaksi, sekä vaikutus kokonaiskorvauksen määrään euroina suhteessa 1 tai 3 momentin mukaiseen laskelmaan. Mahdollinen muotoilu säännöskohtaisissa perusteluissa: "Päätöksessä, jossa kokonaiskorvausta korotetaan tai alennetaan 4 momentin nojalla, on yksilöitävä ne seikat, joiden vuoksi 1 tai 3 momentin mukainen korvaus muodostuisi ilmeisen kohtuuttomaksi, sekä korotuksen tai alennuksen vaikutus kokonaiskorvauksen määrään." Poikkeuksen käyttötapaukset, eli lukumäärä, käyttö korotuksena ja alennuksena sekä euromääräinen vaikutus suhteessa 1 tai 3 momentin mukaiseen laskelmaan, raportoidaan vuosittaisessa aggregoidussa tilastossa. ================================================================================ Pidättekö rahamäärien tarkistamisen tapaa asianmukaisena? ================================================================================ (jätetään tyhjäksi) ================================================================================ Näkemyksenne siirtymäsäännöksestä? ================================================================================ (jätetään tyhjäksi) ================================================================================ Onko esityksen vaikutukset asianmukaisesti arvioitu? ================================================================================ Vaikutusarvio ei ole tältä osin valmis. Luonnoksen 4.2.1 mukaan korvaustapauskohtaisia, yksilötason tilastoja ei ole saatavilla eikä myöskään tietoa korvausjakaumista. Säästöarvio on tämän vuoksi esitetty laajana vaihteluvälinä, noin 30 000–270 000 euroa vuosittain. Luonnoksen 4.2.4 tiedonhallintavaikutuksista on jätetty täydennettäväksi, vaikka 4.2.1 samalla arvioi Valtiokonttorin asianhallintajärjestelmän muutosten maksavan hieman alle 500 000 euroa. Luonnoksen 4.2.3 tunnistaa, että 4 a §:n 4 momentti voi hidastaa korvauskäsittelyä ja lisätä kanteiden määrää. Luonnoksen luvut 9 ja 10 on jätetty täydentämättä. Näiden puutteiden vuoksi vaikutusarvion täydennyksen tulee sisältää sekä tietomalli että seurantajärjestely. Valtiokonttorin tulee julkaista vuosittain aggregoitu julkinen tilasto 4 a §:n nojalla ratkaistuista korvausasioista. Tilastossa ilmoitetaan vähintään hakemusten ja ratkaisujen lukumäärä eriteltynä lopputuloksen mukaan; korvattujen vuorokausien lukumäärä ja vapaudenmenetysjaksojen pituusluokkajakauma; haettujen ja myönnettyjen kärsimyskorvausten euromäärien jakauma; sovellettujen vuorokausikohtaisten korvausmäärien jakauma euromääräluokittain; 4 a §:n 2 momentissa lueteltujen perusteiden käyttö eriteltynä korottavaan ja alentavaan käyttöön; 4 a §:n 4 momentin nojalla tehtyjen kokonaiskorvauksen korotusten ja alennusten lukumäärä ja euromääräinen kokonaisvaikutus suhteessa 1 tai 3 momentin mukaiseen laskelmaan; käsittelyaikojen jakauma hakemuksen vireilletulosta päätöksen antamiseen; sekä siltä osin kuin tieto on Valtiokonttorin käytettävissä, tuomioistuinkäsittelyyn edenneiden asioiden lukumäärä, ratkaisutyyppi ja tieto siitä, onko Valtiokonttorin korvauspäätöksen määrä muuttunut. Julkaisu toteutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisesti siten, ettei yksittäinen vahinkoa kärsinyt henkilö ole suoraan tai välillisesti tunnistettavissa. Jos luokan havaintomäärä on tunnistamisriskin vuoksi liian pieni, tieto yhdistetään muuhun luokkaan tai jätetään julkaisematta. Vuosittaisen tilaston rinnalle oikeusministeriön tulee laatia ja julkaista noin viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta arviointimuistio 4 a §:n soveltamisesta. Arvioinnissa tarkastellaan vähintään korvaustason kehitystä, 4 a §:n 4 momentin käyttöä, korvauskäsittelyn kestoa, tuomioistuimessa käsiteltyjen asioiden määrää ja niiden ratkaisuja sekä 10 §:n nojalla mahdollisesti tehtyjen indeksitarkistusten riittävyyttä rahanarvon muutoksen näkökulmasta. Tämä viiden vuoden arviointi kuuluu luonnoksen lukuun 9 (Toimeenpano ja seuranta), ei pykälätekstiin. ================================================================================ Onko teillä yleisiä huomioita tai muuta lausuttavaa esityksestä? ================================================================================ Seuranta- ja arviointikokonaisuus on syytä jakaa säädösteknisesti kolmeen osaan. Operatiivinen tilastointi koskee uuden korvausjärjestelmän toiminnan jälkikäteistä todennettavuutta valtion ankaran vahingonkorvausvastuun alueella. Tämä ei rinnastu yleisluonteiseen lainsäädännön jälkiarviointiin vaan on korvausmenettelyn rakenneosa, joten se voidaan sijoittaa lakitasolle. Päätöskohtainen perustelutäsmennys on hallintolain 45 §:n yleisen perusteluvelvoitteen täsmentämistä ja kuuluu 4 a §:n säännöskohtaisiin perusteluihin, ei erilliseen pykälään. Strategisen tason jälkiarviointi vastaa luonteeltaan valtioneuvoston yhteisten jälkiarviointiperiaatteiden ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä TrVM 1/2022 vp tarkoitettua lainsäädännön toimivuuden ex-post-arviointia ja kuuluu hallituksen esityksen lukuun 9. Ehdotettuun lakiin lisätään 4 a §:n jälkeen uusi 4 b § seuraavasti: 4 b § – Seuranta Valtiokonttorin on julkaistava vuosittain tilasto 4 a §:n nojalla ratkaistuista korvausasioista. Tilastossa ilmoitetaan vähintään hakemusten ja ratkaisujen lukumäärä eriteltynä lopputuloksen mukaan, korvattujen vuorokausien lukumäärä ja vapaudenmenetysjaksojen pituusluokkajakauma, haettujen ja myönnettyjen kärsimyskorvausten euromäärien jakauma, sovellettujen vuorokausikohtaisten korvausmäärien jakauma euromääräluokittain, 4 a §:n 2 momentissa lueteltujen perusteiden käyttö eriteltynä korottavaan ja alentavaan käyttöön, 4 a §:n 4 momentin nojalla tehtyjen kokonaiskorvauksen korotusten ja alennusten lukumäärä ja euromääräinen kokonaisvaikutus suhteessa 1 tai 3 momentin mukaiseen laskelmaan, käsittelyaikojen jakauma hakemuksen vireilletulosta päätöksen antamiseen sekä siltä osin kuin tieto on Valtiokonttorin käytettävissä, tuomioistuinkäsittelyyn edenneiden asioiden lukumäärä, ratkaisutyyppi ja tieto siitä, onko Valtiokonttorin korvauspäätöksen määrä muuttunut. Tilasto julkaistaan sellaisella aggregointitasolla, ettei yksittäinen vahinkoa kärsinyt henkilö ole suoraan tai välillisesti tunnistettavissa. Jos luokan havaintomäärä on tämän vuoksi liian pieni, tieto yhdistetään muuhun luokkaan tai jätetään julkaisematta. Luonnoksen luku 9 (Toimeenpano ja seuranta), joka on luonnoksessa täydentämättä, kirjoitetaan vähintään siten, että oikeusministeriö ja Valtiokonttori seuraavat 4 a §:n soveltamista osana säännönmukaista virkatyötä; oikeusministeriö laatii noin viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta julkaistavan arviointimuistion 4 a §:n soveltamisesta; minimitietomalli kirjataan luonnoksen 4.2.4:ään uuden laskentalogiikan toteutumisen ja jälkikäteisen tarkastelun edellyttämänä tietoperustana; ja 4 a §:n 4 momentin päätöskohtainen perustelutäsmennys kirjataan 4 a §:n säännöskohtaisiin perusteluihin hallintolain 45 §:n yleisen perusteluvelvoitteen täsmennyksenä. Jos säännöstasoista tilastointivelvoitetta ei lisätä, vastaava sisältö on kirjattava luonnoksen lukuun 9 siten, että siinä nimetään vastuutaho, julkaistavat tiedot ja arvioinnin ajankohta. Pelkkä yleisluonteinen viittaus "ministeriö seuraa soveltamiskäytäntöä" ei vastaa tässä esitetyn tilastoinnin sisältöä. ================================================================================ Näkemyksenne syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annettuun lakiin liittyvistä muista uudistamistarpeista (ks. jakso 2.9.5) ================================================================================ Luonnoksen 2.9.5 tunnistaa, että SyytKorvL:n 24 tunnin korvauskynnystä koskeva apulaisoikeusasiamiehen kannanotto on jäänyt tämän osahankkeen ulkopuolelle; eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja asianajaja Markku Fredmanin lausunnot ovat tämän kysymyksen osalta laajemmin perustellut. Esitykseen lisätään lukuun 9 tai 10.1 eksplisiittinen suhdekirjaus oikeusministeriön työryhmämietintöön 2023:4 (Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu – työryhmän mietintö; erityisesti ehdotus laiksi vapaudenmenetyksistä ja muista pakkotoimista suoritettavista korvauksista) ja yksilöidään, mitä tämän esityksen ratkaisuja on tarkoitus tarkastella uudelleen laajemman uudistuksen yhteydessä ja millä aikataululla.
## Opetus- ja kulttuuriministeriö 3 lausuntoa
Lausuntopyyntö yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnoksesta Opetus- ja kulttuuriministeriö · VN/11212/2025 · jätetty 15.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Hallituksen esityksen luonnos laeiksi yliopistolain, ammattikorkeakoululain, opintotukilain 4 §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (tutkinto avoimena korkeakouluopetuksena) Opetus- ja kulttuuriministeriö · VN/33943/2025 · jätetty 30.5.2026 Luonnos hallituksen esitykseksi SORA-säännösten muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö · VN/17575/2021-OKM-72 · jätetty 27.5.2026
## Liikenne- ja viestintäministeriö 2 lausuntoa
Lausuntopyyntö: Hallituksen esitys laeiksi väylälakien muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi Liikenne- ja viestintäministeriö · VN/34389/2025 · jätetty 15.8.2026 · lausuntopalvelu.fi
### Kyberturvallisuuslain (124/2025) seuranta ja arviointi koko teksti Liikenne- ja viestintäministeriö · LVM019:00/2025 · jätetty 18.5.2026 · lausuntopalvelu.fi
### Mitä esitettiin
Liikenne- ja viestintäministeriö keräsi lausuntoja kyberturvallisuuslain (124/2025) seurantaa varten. Eduskunnan lausuma (LiVM 1/2025 vp) edellytti seurantaraportin antamista liikenne- ja viestintävaliokunnalle 31.8.2026 mennessä. Kyberturvallisuuslaki panee kansallisesti täytäntöön NIS2-direktiivin (EU) 2022/2555 ja koskee yhteiskunnan kriittisiä toimijoita, jotka ovat velvollisia ilmoittautumaan toimijaluetteloon, toteuttamaan riskienhallintamalleja ja raportoimaan merkittävistä poikkeamista.
Seurantakysely oli suunnattu lain soveltamisalaan kuuluville organisaatioille. Lausunto arvioi sen sijaan arviointimekanismia itseään: pelkkä kyselyaineisto voi osoittaa sääntelyn toimeenpanon onnistuneen, vaikka laki olisi lisännyt ensisijaisesti dokumentointia eikä mitattavaa resilienssiä.
Lausunnon kärki: seurantaraportissa tulisi erottaa kolme vaikutustasoa – noudattaminen, kyvykkyys ja tulosvaikutus – ja täydentää kyselyaineistoa objektiivisilla kyvykkyys- ja tulosmittareilla, kuten poikkeama- ja käsittelyaikatiedoilla sekä harjoitusten toteutumatiedoilla.
### Lausunto
LAUSUNTO Asia: Kyberturvallisuuslain (124/2025) seuranta ja arviointi 7.4 NÄETTEKÖ VAIHTOEHTOISIA SÄÄNTELY- TAI OHJAUSKEINOJA, JOTKA VOISIVAT TOIMIA PAREMMIN KUIN NYKYINEN MALLI? Vaihtoehtoinen tai täydentävä ohjauskeino ei ole ensisijaisesti uusi velvoite, vaan parempi seurantamenetelmä. LVM:n seurantaraportissa tulisi kyselyaineiston lisäksi käyttää objektiivisia kyvykkyys- ja tulosmittareita, kuten poikkeama- ja käsittelyaikatietoja, palautumistestien toteumatietoja, harjoitusten tuloksia, toimitusketjuriskien kattavuutta sekä viranomaispalautteen perusteella tehtyjä korjauksia. Näin voidaan erottaa muodollinen noudattaminen todellisesta kyberturvallisuuskapasiteetin kasvusta. 8.1 AVOIN VASTAUS KYBERTURVALLISUUSLAKIA KOSKEVISTA HUOMIOISTA JA HAVAINNOISTA Kyberturvallisuuslain (124/2025) seurantaraportti annetaan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 31.8.2026 mennessä eduskunnan lausuman (LiVM 1/2025 vp) edellyttämänä lain voimaantulon jälkeisenä seurantana. Lausuntopyynnön kyselyaineisto on tähän hyödyllinen: se antaa tietoa siitä, miten soveltamisalaan kuuluvat toimijat kokevat velvoitteiden selkeyden, hallinnollisen taakan, viranomaisyhteistyön, raportointiprosessin ja lain vaikutukset omassa organisaatiossaan. Tämä tieto on tarpeellista, mutta se ei yksin riitä arvioimaan, onko laki nostanut yhteiskunnan kyberturvallisuuden tosiasiallista tasoa. Seurantaraportissa tulisi erottaa kolme vaikutustasoa: 1. Noudattaminen: toimijaluetteloon ilmoittautuminen, riskienhallintamallin olemassaolo, poikkeamaraportointiprosessi, ohjeiden käyttö ja lain velvoitteiden muodollinen toimeenpano. 2. Kyvykkyys: johdon vastuun vahvistuminen, resurssit, osaaminen, harjoitukset, toimitusketjuriskien hallinta, palautumiskyky, varmuuskopioiden palautustestit, jatkuvuussuunnitelmien testaus sekä viranomaispalautteen vaikutus toimintaan. 3. Tulosvaikutus: poikkeamien havaitsemis- ja palautumisajat, merkittävien häiriöiden määrä ja vakavuus, toimitusketjupoikkeamat, ilmoitusten laatu, viranomaispalautteen aiheuttamat korjaukset sekä se, vähenevätkö toimintaan vaikuttavat häiriöt. Ilman tätä erottelua seurantaraportti voi osoittaa sääntelyn toimeenpanon onnistuneen, vaikka laki olisi lisännyt ensisijaisesti dokumentointia, raportointia ja hallinnollista varautumista eikä mitattavaa resilienssiä. Vertailukohta on dokumentoitu mm. terveydenhuoltosektorilla: 250 organisaation aineistossa muodollisen sääntelyn noudattamisen tason ei havaittu olevan tilastollisesti yhteydessä tosiasialliseen tietoturvasuorituskykyyn (Kwon & Johnson 2011). LVM:llä on tästä omasta hallinnonalastaan hyvä vertailukohta. Tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarvioinnissa (LVM012:00/2025) tarkastelu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Vastaava rakenne olisi perusteltu myös kyberturvallisuuslain seurannassa: kyselyaineisto tulisi ankkuroida objektiiviseen kyvykkyys- ja tuloskerrokseen. Seurantaraportissa olisi siksi hyödyllistä täydentää kyselyaineistoa vähintään seuraavilla aineistoilla: – Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ja muiden valvovien viranomaisten poikkeama- ja käsittelyaikatiedot; – toimijoiden harjoitusten, palautumistestien ja jatkuvuussuunnitelmien toteutumatiedot; – merkittävien poikkeamien raportointikynnyksen soveltamista koskeva analyysi; – toimitusketjuriskien kattavuus; – ulkopuoliset tai viranomaisperusteiset havainnot, kuten auditoinnit ja haavoittuvuushavainnot. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää raportointikynnykseen. Jos "merkittävän poikkeaman" kynnys koetaan tulkinnanvaraiseksi, alhainen ilmoitusmäärä voi tarkoittaa parempaa kyberturvallisuutta – tai aliraportointia. Seurannan tulisi siksi arvioida sekä raportoitujen poikkeamien määrää että sitä, miten ilmoituskynnys vaikuttaa ilmoittamiskäyttäytymiseen. EU-tasolla sama suunta näkyy ENISA:n NIS360- ja NCAF 2.0 -kehikoissa, joissa itsearviointia täydennetään viranomaisnäkökulmalla ja vertailukelpoisilla kyvykkyysmittareilla. Suomen seurantaraportin tulisi tuottaa tietoa, joka on yhteismitallista tämän EU-tason arviointikehikon kanssa. NIS2-direktiivin 40 artiklan mukainen komission arviointi tulee 17.10.2027 mennessä; Suomen kansallinen seuranta-aineisto kytkeytyy tähän prosessiin. Ehdotan, että LVM:n 31.8.2026 mennessä annettavaan selvitykseen sisällytetään erillinen vaikuttavuustesti: mitkä mitattavat muutokset osoittaisivat, että kyberturvallisuuslaki on parantanut kyberturvallisuuskapasiteettia eikä vain lisännyt sääntelyn noudattamisen prosesseja. Kyse ei ole raskaammasta sääntelystä, vaan paremmasta erottelusta sen välillä, onko laki tuottanut paperilla näkyvää noudattamista, organisaation sisäistä toimintakykyä vai yhteiskunnan kannalta olennaista häiriönsietokyvyn paranemista.
## Sisäministeriö 2 lausuntoa
Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta Sisäministeriö · VN/15984/2026 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi poliisilain 2 luvun ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Sisäministeriö · VN/6976/2025 · jätetty 1.6.2026 · lausuntopalvelu.fi
## Säteilyturvakeskus 2 lausuntoa
Säteilyturvakeskuksen määräys loppusijoituslaitoksen vapautumisesteistä ja niihin oleellisesti liittyvistä rakenteista Säteilyturvakeskus · STUK 32/0007/2025 · jätetty 2.6.2026 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteen loppusijoituslaitoksesta Säteilyturvakeskus · STUK 45/0007/2025 · jätetty 1.6.2026
## Traficom 2 lausuntoa
Lausuntopyyntö: määräysluonnos alusten rungosta ja varusteista Traficom · TRAFICOM/199559/03.04.01.00/2025 · jätetty 1.6.2026 · lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö luonnoksesta määräykseksi teletoiminnan häiriötilanteista Traficom · TRAFICOM/499548/03.04.05.00/2024 · jätetty 1.6.2026 · lausuntopalvelu.fi
## Energiavirasto 1 lausunto
### Kantaverkon kehittämissuunnitelmamääräys tiivistelmä Energiavirasto · 1791/000002/2026 · jätetty 21.5.2026
### Mitä esitettiin
Energiavirasto on luonnostellut määräyksen kantaverkon kehittämissuunnitelmassa annettavista tiedoista sähkömarkkinalain 41 §:n 5 momentin nojalla. Kyse on ensimmäisestä Energiaviraston määräyksestä kehittämissuunnitelmasta – 1.1.2026 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen suunnitelma ei ole enää pelkkä vapaaehtoinen asiakirja, vaan Energiavirastolle toimitettava kuultava asiakirja, jonka sisältöön virasto voi puuttua. Lausuntopyyntö koski määräysluonnoksen kysymyslistaa.
Keskeinen haaste on, että sähköintensiiviset suurkuormat – datakeskukset, vetytuotanto, akkutehtaat – aiheuttavat kantaverkon kapasiteettirakenteeseen muutoksia, joiden arviointi edellyttää koneellisesti yhdisteltävissä olevaa, suunnittelualueittain ja asiakasryhmittäin eriteltyä tietopohjaa. Nykyinen määräysluonnos ei aseta tätä.
Lausunnon kärki: kehittämissuunnitelma tulisi muuttaa kuvauksesta julkiseksi kapasiteettireskontraksi yhdeksällä täsmennysehdotuksella, jotka koskevat koneluettavaa muotoa, kysynnän kypsyysrekisteriä, kumulatiivista keskittymäarviointia, kapasiteettialuekohtaista reskontraa, jousto- ja vaihtoehtoarviointia sekä investointien taustatekijöitä.
### Lausunto
LAUSUNTO KANTAVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAMÄÄRÄYKSESTÄ: KONELUETTAVA KAPASITEETTIESKONTRA JA SUURTEN KULUTUSHANKKEIDEN LÄPINÄKYVYYS YLEISTÄ Sähkömarkkinalain (588/2013) 41 §:n 5 momentin nojalla annettava määräys asettaa kantaverkon kehittämissuunnitelmalle yhdenmukaiset sisältövaatimukset. Vuoden 2026 muutosten jälkeen kehittämissuunnitelma ei ole enää pelkkä vapaaehtoinen tai kuvaileva suunnitteluasiakirja, vaan julkaistava, kuultava ja Energiavirastolle toimitettava suunnitteluasiakirja, jonka sisältöön Energiavirasto voi määräajassa puuttua ja josta Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä. Tämä lisää määräyksen sisältövalintojen ohjausvaikutusta. Määräysluonnos kokoaa kehittämissuunnitelman tietosisällön yhdenmukaiseksi, mutta tietopohjan tulisi olla myös toistettavasti analysoitavissa. Kymmenen vuoden suunnittelujakson aikana sähköintensiiviset suurkuormat (datakeskukset, vetytuotanto, vähäpäästöisen teräksen tuotanto, akkutehtaat) aiheuttavat kantaverkon kuormituksessa ja kustannusrakenteessa muutoksia, joiden arviointi edellyttää koneellisesti yhdisteltävissä olevaa, suunnittelualueittain ja asiakasryhmittäin eriteltyä tietopohjaa. Siksi kapasiteettia, liityntäkysyntää, joustavia liittymissopimuksia, kapasiteettirajoituksia ja investointien taustatekijöitä koskevat tiedot tulisi esittää yhtenäisessä, versioidussa ja koneluettavassa muodossa. Lausunnossa esitetään yksi koko kysymyslistaa yleisesti koskeva muoto- ja salassapitomääräys sekä kahdeksan kysymyskohtaista täsmennystä, yhteensä yhdeksän ehdotusta. Niiden yhteinen rakenneajatus on muuttaa kehittämissuunnitelma kuvauksesta julkiseksi kapasiteettireskontraksi: aggregoidut, määritellyt tietoluokat, joissa kapasiteetin tilat, kysynnän kypsyys, joustosopimukset ja investointien taustatekijät ovat sidosryhmien luettavissa yhtenäisesti. \[Lausunnon täysi teksti: 9 ehdotusta koneluettavasta muodosta, kysynnän kypsyysrekisteristä, kumulatiivisesta keskittymäarvioinnista, kapasiteettialuekohtaisesta reskontraksi, jousto- ja vaihtoehtoarviointireskontrasta, asiakasryhmäluokituksesta, kapasiteetin kohdentumisen avoimuudesta, kustannusten kohdentumisesta sekä tehonsiirtotarpeen muutosten taustatekijöistä.\] Lausunnonantaja: Elias Kunnas, riippumaton analyytikko Yhteystiedot: elias.kunnas@gmail.com, mekanismirealismi.fi
## Maa- ja metsätalousministeriö 1 lausunto
Ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi lannoitevalmisteista annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta ja liitteen 1 väliaikaisesta muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö · VN/12546/2026 · jätetty 3.6.2026
## Opetushallitus 1 lausunto
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnos Opetushallitus · OPH-4031-2026 · jätetty 5.6.2026
## Rovaniemen kaupunki 1 lausunto
Rovaniemen matkailuohjelma Rovaniemen kaupunki · ROIDno-2025-791 · jätetty 13.8.2026
## Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 1 lausunto
Lausuntopyyntö ehdotuksesta yhtenäisten hoidon perusteiden jatkuvan ylläpidon toimintamalliksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL · THL/3294/4.00.00/2026 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi
## Ulkoministeriö 1 lausunto
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisesta tehdyn yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi Ulkoministeriö · VN/35009/2025 · jätetty 1.6.2026
## Valtiokonttori 1 lausunto
Määräys ja ohje työajan kohdentamisesta Valtiokonttori · VK/24949/2026 ja VK/24950/2026 · jätetty 12.8.2026
## Valtioneuvoston kanslia 1 lausunto
Lausuntopyyntö työryhmäraportista: EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028-2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelu Valtioneuvoston kanslia · VN/7088/2026-VNK-7 · jätetty 13.8.2026 · lausuntopalvelu.fi
## Väylävirasto 1 lausunto
Lausuntopyyntö Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta Väylävirasto · VÄYLÄ/1206/Vv-04.00/2026 · jätetty 13.8.2026